Asetusmuutoksen tavoite on tehdä työterveyshuollon toiminnasta vaikuttavampaa, ennakoitavampaa ja paremmin työpaikan tarpeita vastaavaa. Työpaikan toimenpiteet painottuvat aiempaa enemmän niin suunnittelussa kuin toimenpiteissäkin.
Työnantajan on syytä valmistautua tuleviin keskusteluihin työterveyshuollon kanssa pohtimalla ja viilaamalla omia valmiuksiaan:
- Työpaikan tulisi jatkossa osata sanoittaa omia tarpeitaan. Ajattelen, ettei tämä ole aina ihan helppoa. Kysymys kuuluu: mitä sellaista me tarvitsemme, jossa työterveyshuolto voi meitä auttaa? Kaikki yritykset tarvitsevat työkykyisiä työntekijöitä, joten tässä kohdin tarvitaan hieman enemmän villoja. Mitä juuri me tarvitsemme, jotta työpaikkamme ja työntekijöidemme terveys ja työkyky säilyisi ja paranisi?
- Tarpeiden pohjalle pitäisi pystyä rakentamaan konkreettisia tavoitteita. Työpaikan pitäisi pystyä vastaamaan kysymykseen, minkä pitäisi olla toisin kolmen–viiden vuoden kuluttua? Tavoitteiden tulisi olla realistisia, relevantteja ja mitattavissa.
- Tämän jälkeen työterveyshuollon pitäisi kyetä ehdottamaan toimenpiteitä, joilla näihin tavoitteisiin päästään. Työpaikan tulisi pyrkiä ymmärtämään ja tarvittaessa haastaa sitä, päästäänkö juuri näillä toimenpiteillä tavoitteisiin ja jos niin miten?
- Jatkossa työpaikkaselvityksen pohjalle tarvitaan työpaikan oma riskien arviointi. Onko se tehty? Työterveyshuollolla tulisi olla se jatkossa käytössään, ja tämä lisää työpaikkaselvityksestä saatavia hyötyjä ja sitoo nämä prosessit enemmän yhteen.
- Työkyvyn tukea toteutetaan jatkossa ensisijaisesti työpaikan toimenpitein. Ovatko työpaikan omat prosessit työkyvyn tuessa tikissä vastaamaan tähän haasteeseen? Nyt tarvitaan myös keskustelua siitä, miten toimitaan, kun työpaikan omat toimet eivät riitä ja tarvitaan työterveyshuoltoa ja laajempaa verkostoa tueksi. Tämä on työkykyjohtamisen ytimessä.
Kuten kaikki päivittäistavarakaupan konvehtihyllyn ohi kävelleet tietävät, joulu on kohta jo täällä. Näiden kysymysten äärelle kannattaa pysähtyä nyt, vaikkei kaikkea tarvitsekaan saada valmiiksi uuden vuoden aluksi.
Uusi asetus uusine velvoitteineen on kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuus rakentaa yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa uudella tavalla vaikuttavaa, läpinäkyvää ja tehokasta. Se tilaisuus kannattaa hyödyntää. Työterveyshuolto ei voi tehdä sitä yksin, vaan työpaikan rooli korostuu nyt aivan uudella tavalla.
Tiia Reho
Tiia Reho on lääketieteen tohtori, dosentti, työterveyshuollon ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Hänellä on pitkä työkokemus sekä yksityiseltä sektorilta että kunta-alalta ja erityispätevyydet kuntoutuksesta, vakuutuslääketieteestä ja lääkärikoulutuksesta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena Tiialla on työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy hyödyntäen laajasti eri verkostoja. Näin siksi, että työkyvyttömyyden ehkäisy on eri toimijoiden – työpaikan, työterveyshuollon, muun terveydenhuollon sekä sosiaalivakuutuksen – yhteistyötä ja yhteinen asia. Tiian vapaa-aika kuluu urheilun ja ulkoilun parissa.