Suomessa on jo yli 250000 mikroyritystä. Yksin- ja pienyrittäjien määrä kasvaa vauhdilla. Yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää koko kansantalouden kannalta.
Nämä olivat lähtökohdat Varman järjestämässä työpajassa, joka keskittyi yrittäjien työkykyyn ja toimeentuloon. Mukaan oli kutsuttu tutkijoita, yrittäjiä ja muita asiantuntijoita erityisesti työterveydenhoidon, yrittäjyyden ja työhyvinvoinnin alueilta.
Lokakuun alussa järjestetyn työpajan vetämisestä vastasi Demos Effect, joka on ajatushautomo Demos Helsingin yrityspalveluihin erikoistunut tytäryhtiö.
– Pienyrittämiseen liittyy usein epävarmuutta työkyvyn ja toimeentulon säilymisestä. Työkykyriskit ovat läsnä monen yrittäjän arjessa, mutta näistä asioista ei kuitenkaan puhuta tarpeeksi, Demos Effectin johtava konsultti Johannes Nuutinen sanoi.
Yrittäminen on kuitenkin paljon esillä julkisuudessa. Keskivertoyrittäjän sijaan valokeilassa ovat yritystoiminnallaan miljonääreiksi nousseet startup-yrittäjät.
– Kaikki yritykset eivät ole Supercellejä, Nuutinen huomautti.
Uhkakuvien sijaan ratkaisuja
Työpaja jakautui työryhmiin, joissa tarkennettiin työkykyyn ja taloudelliseen toimeentuloon liittyviä yrittäjyyden haasteita ja mietittiin niihin ratkaisuja. Ongelmien ja uhkakuvien maalailujen sijaan pääpaino oli ratkaisujen hakemisessa.
Kaikissa työryhmissä nousi selkeästi tarve parantaa yrittäjien tukiverkostoa, jotta yrittämisen ja työkyvyn haasteita voidaan tunnistaa.
Etenkin yksinyrittäjät ovat helposti ongelmiensa kanssa yksin. Siksi kynnys ottaa yhteyttä tukea antaviin asiantuntijoihin tulisi olla mahdollisimman matala.
Digisovelluksia kannattaa hyödyntää
Työpajan tavoitteena oli synnyttää aihioita, joiden avulla pienyrittäjien toimintaedellytyksiä ja jaksamista voitaisiin parantaa ja pienentää näin yrittäjyyteen liittyviä riskejä.
Työryhmissä nousivat esille esimerkiksi digitalisoitumisen avaamat uudet mahdollisuudet. Työkyvyn ylläpitoon voidaan kehittää esimerkiksi sovelluksia, jotka auttavat yrittäjiä arvioimaan omaa tilannettaan, parantamaan yrittäjyyden eri osa-alueita ja kysymään tarvittaessa neuvoa asiantuntijalta.
Sosiaalinen media tarjoaa puolestaan tehokkaan kanavan verkostoitumiseen sekä yrittäjien sparraukseen ja vertaistukeen. Samalla kuitenkin painotettiin, että digitaalisessakin maailmassa tarvitaan yhteisiä tapaamisia ja kasvokkain käytävää keskustelua.
– Tällaista vertaisverkkoa tarvitsevat etenkin yksinyrittäjät, jotka uupuvat helposti ilman tukiverkkoa, Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen sanoi.
Ratkaisut löytyvät yhteistyöllä
Työpajaan osallistuneet toivoivat lisää vastaavanlaisia tilaisuuksia, joissa yrittäjät ja työhyvinvoinnin ammattilaiset voisivat pohtia yhdessä keinoja tukea yrittäjiä.
– Eri asiantuntijoiden asiantuntemuksen yhdistäminen on erittäin hyödyllistä, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Eeva Poutiainen korosti.
– Tällaiset työpajat lisäävät ymmärrystä yrittämisen haasteisiin, kun pääsee sukeltamaan yrittäjyyteen syvemmälle, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk sanoi.
Varmassa yrittäjyys on vuoden 2017 pääteemoja.
– Haluamme olla mukana edistämässä pienyrittäjien asemaa ja helpottamassa heidän arkeaan. Tällainen yrittäjien ja asiantuntijoiden tapaaminen on yksi tapa viedä asiaa eteenpäin, Varman viestinnästä, vastuullisuudesta ja HR:stä vastaava johtaja Katri Viippola sanoi.
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Susa Junnola