Eläketurvakeskus (ETK) päivitti viime keväänä pitkän aikavälin laskelmansa suomalaisten eläkkeiden kehityksestä. Lähtökohtana oli Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste, jonka mukaan työikäisten määrä jatkaa laskuaan tulevina vuosikymmeninä alhaisen syntyvyyden vuoksi.
ETK:n uusi toimitusjohtaja Mikko Kautto tuntee laskelmat kuin omat taskunsa, sillä hän toimi aiemmin keskuksen tilastoista, tutkimuksesta ja suunnittelusta vastaavana johtajana.
– Pitkällä aikavälillä pysyvästi matalalle jäävä syntyvyys on eläkejärjestelmälle iso haaste. Se tarkoittaa, että työeläkemaksun maksajia on tulevaisuudessa vähemmän, Kautto toteaa.
Järjestelmä kestää tulevat vuosikymmenet
Samaan hengenvetoon Kautto kuitenkin muistuttaa, että paniikkiin ei ole aihetta. Suomessa on vakaalla pohjalla oleva työeläkejärjestelmä, jonka rahoitus on turvattu pitkälle eteenpäin.
– Nykyisellä lainsäädännöllä ja maksutasolla eläkejärjestelmämme on laskelmiemme mukaan kestävä 2040-luvulle asti.
Kautto muistuttaa, että jokaisesta palkkasuhteesta maksetut työ- ja yrittäjäeläkemaksut ovat järjestelmän kivijalka. Suurella osalla niistä katetaan nykyisiä eläkkeitä. Osa taas rahastoidaan erilaisiin sijoituskohteisiin, joiden tuotoilla maksetaan osa eläkemenoista.
Kauton mielestä pitkän tähtäimen riskejä on kuitenkin mietittävä jo nyt. Niihin on varauduttava hyvissä ajoin etukäteen. Eläkejärjestelmän remontin sijaan hän kiirehtii muilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla tehtäviä uudistuksia.
– Nyt on aika miettiä keinoja, miten voimme vaikuttaa väestökehitykseen ja työllisten määrään.
Väkimäärä kääntyy laskuun 2035
Tilastokeskuksen mukaan vuosi 2018 oli kolmas peräkkäinen vuosi, kun Suomessa kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi. Syntyneiden määrä jatkaa väestöennusteen mukaan laskuaan, ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.
Tilastokeskuksen mukaan nettomaahanmuutto pitäisi yllä väkiluvun kasvua vielä vuoteen 2035 saakka. Suomen väkiluku on ennusteen mukaan tuolloin 5,6 miljoonaa. Sen jälkeen väkimäärä kääntyy laskuun. 2050-luvulla väkiluku on jo nykyistä pienempi.
Mikko Kautto sanoo, että syntyvyyden laskun pysäyttämiseen tarvitaan esimerkiksi nykyistä enemmän vanhemmuuteen kannustavaa perhepolitiikkaa.
Työikäisten määrään voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa myös maahanmuutolla. Se taas edellyttää entistä tehokkaampia toimia maahanmuuttajien kotoutumisessa ja työllistymisessä.
Kautto huomauttaa, että työllisyyttä voidaan myös nostaa helpottamalla työvoiman liikkuvuutta Suomessa.
– Kaikki nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin on etsittävä ratkaisuja ja rakenteellisia uudistuksia jo nykyisen hallituksen aikana, sillä päätösten vaikutukset alkavat näkyä vasta seuraavalla hallituskaudella ja siitä eteenpäin.
Myös eläkemenot pidettävä aisoissa
Työllisyysasteen nostaminen on keskeisessä osassa Antti Rinteen hallituksen talouspolitiikassa. Tälle ei ole Kautonkaan mielestä vaihtoehtoja, sillä julkisen talouden ohella se vahvistaisi myös eläkejärjestelmää.
Logiikka on yksinkertainen. Mitä enemmän Suomessa on työllisiä, sitä enemmän eläkejärjestelmään virtaa maksuja.
Kauton mielestä samaan aikaan on kiinnitettävä huomiota myös eläkemenoihin. Ne saadaan pysymään aisoissa, kun esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäisiin harvemmin.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kuitenkin viime vuonna selvään kahdeksan prosentin kasvuun. Muutos oli merkittävä, sillä takana oli kymmenen vuoden myönteinen kehitys.
Kautto toivoo, että työpaikoilla ja terveydenhuollossa otetaan entistä tiiviimpi ote työkykyä tukeviin asioihin.
– Työkyvyttömyyden ehkäisy on erittäin suuressa roolissa.
Kauton mielestä myös työurien pidentäminen on tärkeää. Tähän tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi osittainen vanhuuseläke, jonka turvin työntekijä voi keventää viimeisiä työvuosiaan ja halutessaan pidentää työuraansa yli eläkeiän alarajojen.
– Suomessa ei käytetä riittävästi joustoja, joita eläkejärjestelmä tarjoaa vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajoittamiseen.