Työelämässä työkyvyn ylläpitäminen ja hyvinvoinnin rakentaminen lähtee aina liikkeelle jo heti rekrytointivaiheessa. Jos uusi työntekijä muuttaa samalla Suomeen maapallon toiselta puolelta, hyvinvoinnin varmistaminen pitää aloittaa perusasioista, kuten lämpimistä vaatteista.
Tämä on todettu käytännössä myös Mehiläinen-konsernissa, jonka rekrytointiin keskittyvä tytäryhtiö HSS (Healthcare Staffing Solutions) rekrytoi tällä hetkellä Suomeen hoitohenkilökuntaa Hong Kongista. Iso osa rekrytoitavista hoitajista on filippiiniläistaustaisia.
– Ensimmäinen hoitajaryhmä, joka tänne saapui ja sijoittui Pohjois-Suomeen, törmäsi ihan konkreettisiin käytännönhaasteisiin. Lämpimästä maasta tulleet hoitajat eivät ymmärtäneet, että Siikalatvalla voi olla elokuussa jo kylmä, joten heillä ei ollut säähämme soveltuvia vaatteita, kertoo Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas.
Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokkaan mukaan ulkomaisen työvoiman Suomessa kohtaamia haasteita on ratkottu yksi kerrallaan toimimalla luovasti ja joustavasti.
Näistä arkirealiteetteihin liittyvistä haasteista on selvitty ja niistä on otettu oppia. Niinpä seuraavaa hoitajaryhmää osattiin valmistaa paremmin Suomeen muuttoa varten. Myös yhteiskunnan toiminnassa on törmätty esteisiin ja hidasteisiin, jotka ovat hankaloittaneet esimerkiksi palkanmaksun käynnistämistä.
– Vaikeudet eivät lopu oleskelu- ja työluvan saamiseen. Pankkitilin avaamiseen on saattanut vierähtää aikaa jopa kaksi kuukautta, joten emme saaneet aluksi maksettua palkkoja. Tämä johti tilanteeseen, jossa työntekijöille piti lainata rahaa kaupassa käymistä varten, sanoo Tulokas.
– Haasteita on ratkottu yksi kerrallaan, ja olemme selvinneet kaikista tilanteista eteenpäin toimimalla luovasti ja joustavasti.
Suomea markkinoimassa
Suomalainen eläkejärjestelmä on laskennallisesti hyvässä kunnossa, mutta väestönkehitys asettaa myös sille paineita pitkällä aikavälillä.
– Suomen väestökasvu on nyt mahdollisen nettomaahanmuuton varassa. Ihmisten lisäksi tarvitsemme onnistumista myös integroinnissa. On hyvin tärkeää, että onnistumme saamaan maahanmuuttajat myös laajasti työelämään. Eläkejärjestelmän kannalta tämä on luonnollisesti selviö, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.
Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan tarvitsemme tekijöitä samaan aikaan sekä esimerkiksi teknologia- ja peliteollisuuteen että laajasti palvelualoille.
– Maahanmuuton osalta kannattaa erottaa myös eri maahanmuuttajien profiilit. Me tarvitsemme samaan aikaan tekijöitä esimerkiksi teknologia- ja peliteollisuuteen kuin myös laajasti palvelualoille. Maahanmuuttajien odotukset puolison työpaikasta tai lasten koulupaikasta myös eroavat.
Maallamme on paljon vetovoimatekijöitä, joilla houkutella osaajia. Yksilön kannalta esimerkiksi kattava ja toimeentulon turvaava eläke ei kansainvälisessä vertailussa ole minkäänlainen itsestäänselvyys.
– Periaatteessa Suomella on useita vahvuuksia, joista turvallinen ympäristö ja hyvä koululaitos ovat ilmeisiä. Hyvä koulutuslaitos ei kuitenkaan auta, jos emme voi esimerkiksi taata englanninkielistä koulupaikkaa tänne muuttavalle huippuosaajan lapsille. Meillä on vielä opittava kansainvälistymisessä, pohtii Murto.
Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan oleellisesti kuuluvat asiat saattavat yllättää toisesta kulttuurista saapuvan työntekijän. Määritellyt työtunnit, työelämän tasa-arvoisuus, tasapaino työ- ja vapaa-ajan välillä sekä työterveyshuolto ja se, että työnantaja on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään työolosuhteita ja työkykyä, ovat esimerkkejä asioista, jotka voivat tuntua joillekin täysin käsittämättömiltä. Tämä saattaa koskea ihmisiä koulutustaustasta riippumatta.
– Kukaan toisella puolella maailmaa asuva hoitaja ei tunne Mehiläistä, joten emme myöskään markkinoi työntekijöitä rekrytoidessamme niinkään Mehiläistä vaan Suomea. Kerromme, mitä kaikkea hienoa tässä maassa on. Eikä kaikkia näitä asioita voi todellakaan mitata pelkästään rahassa, sanoo Tulokas.
Käymään vaan vai olemaan?
Ulkomailta saapuvan työvoiman kohdalla on olemassa pelko siitä, että pysyvän työ- ja oleskeluluvan saatuaan työntekijä suuntaakin esimerkiksi paremman palkan houkuttelemana jälleen toiseen maahan töihin. Lähtö Suomesta voi olla jo huomattavasti helpompi, kun taustalla on jo yksi muutto maasta toiseen.
– Meidän pitää näyttää, että Suomi on niin hyvä maa ja paikka tehdä töitä, että täältä ei haluta lähteä pois. Ja jos hoidamme tämän yhteiskuntana hyvin, tästä itsessään voi tulle Suomelle vetovoimatekijä. Osaamme ottaa tänne tulevan työvoiman vastaan ja integroida heidät osaksi yhteiskuntaamme, maalailee Tulokas.
Maassa pysymisen kannalta myös sillä, että työntekijä saa lopulta myös perheensä Suomeen, on iso merkitys.
Suomi on pieni pohjoinen maa ja pieni kielialue, jonka kulttuuriin ja olosuhteisiin tottuminen ottaa oman aikansa. Keskeisiä työkyvyn haasteita maahanmuuttajilla ovatkin puutteelliseen kielitaitoon ja erilaiseen kulttuuriin tottumiseen liittyvät asiat.
Suomea markkinoidessamme kannattaa kuitenkin keskittyä lukemattomiin vahvuuksiimme, jotka saavat ihmiset ensin tulemaan tänne ja sen jälkeen kotoutumaan ja juurtumaan osaksi yhteiskuntaamme.
Mehiläisen Tatu Tulokas muistuttaa, mikä merkitys positiivisten kokemusten luomisella ja sillä, että vastaanotettavia työntekijöitä autetaan alkuvaiheessa riittävän pitkälle.
– Hyvä kello kuuluu aina kauas. Tänne tulevat ihmiset ovat hyvin verkottuneita, ja jos heidät otetaan hyvin vastaan, tämä viesti välittyy väistämättä eteenpäin myös heidän verkostoilleen.