Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvointi heikentyi korona-aikana, ja erityisesti nuorten hyvinvointi laski. Työuupumusoireilu oli ainakin kesällä 2022 yleisempää kuin ennen koronaa, ja etätyössä koettiin tylsistymistä ja aiempaa heikompaa työn imua.
Joulukuussa järjestetyssä Varman webinaarissa, Miten Suomi voi ja mitkä ovat työkykyä tukevia ratkaisuja, keskusteltiin suomalaisten työkyvystä sekä keinoista, joilla sitä voisi parantaa. Webinaarissa puhuivat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen ja erikoistutkija Janne Kaltiainen, NCC:n työkykypäällikkö Taina Tuhkanen sekä Varman tutkimuspäällikkö Auli Airila.
Keskustelijat totesivat, että kaikkien työssä on kuormittavia tekijöitä, jotka heikentävät työssä jaksamista. Kuormitusta kuitenkin jaksaa, kunhan työssä on myös hyviä ja jaksamista tukevia ominaisuuksia. Kokosimme asiantuntijoiden vinkit, joilla voi torjua työuupumusta ja parantaa työhyvinvointia.
Asiakkaanamme pääset katsomaan koko webinaarin Varma Akatemiassa.
1. Vähennä työn kuormittavuutta
Sujuvatko asiat työpaikalla helposti vai törmääkö arjessa jatkuvasti hankaluuksiin tai kiireeseen? Epäselvät ohjeet, ristiriitaiset odotukset, aikapaine, byrokratia ja toimimattomat tietojärjestelmät työpaikalla kuormittavat työntekijöitä eniten. Niillä on myös yhteys työuupumukseen.
– Ongelmia voi syntyä esimerkiksi siitä, että työstä päättävät sellaiset ihmiset, jotka eivät tunne työn ympäristöä ja arkea, sanoo Työterveyslaitoksen Kaltiainen.
Työnantajan kannattaa siis ehkäistä kuormitusta esimerkiksi selkeyttämällä ohjeita ja työntekijöihin kohdistuvia odotuksia. Kun työmäärä on siedettävä, tehtävät selkeitä ja johtaminen hyvää, työntekijälle jää voimavaroja olla myös osa sosiaalista työyhteisöä.
– Jos taas on kiire ja kuormittunut olo, on helpompi jäädä kotiin etätöihin, toteavat Työterveyslaitoksen Kaltiainen ja Hakanen.
2. Korosta oppimista ja työn myönteisiä tuloksia
Kun työssä on sopivasti innostavia haasteita ja uuden oppimista, ja sen myönteiset tulokset tunnistetaan, on todennäköisempää, ettei työssä tylsisty vaan siinä saa kokea työn imua. Siksi työnantajan kannattaa vaalia jokaisen mahdollisuutta kehittää itseään ja korostaa yhdessä saavutettuja tuloksia.
Työnantaja voi myös kehottaa työntekijää tuunaamaan omaa työtään mahdollisuuksien mukaan. Uusien työtehtävien vastaanottaminen, omien kykyjen kehittäminen ja uusien toimintatapojen ideointi ovat esimerkkejä työn tuunaamisesta, jolla on yhteys parempaan työn imuun ja työstä saataviin voimavaroihin.
3. Luo yhteenkuuluvuutta
Korona koetteli erityisesti työtoveruutta. Nyt yhteenkuuluvuuteen kannattaisi satsata, sillä se on keskeistä työhyvinvoinnin kannalta: se sitoo työntekijän psykologisesti muuhun työporukkaan ja lisää motivaatiota sekä halua edistää ryhmän tavoitteita.
Hybridityössä työn sosiaaliset voimavarat ovat keskimäärin parempia kuin täysiaikaisessa etätyössä. Kun osan ajasta työskentelee paikan päällä työpaikalla, yhteenkuuluvuus organisaatioon ja työnantajaan on vahvempi, ja myös työtovereilta saa enemmän tukea.
Työkaverisuhteet koetaan hybridimallissa merkityksellisemmiksi. Tämä osaltaan selittää sitä, että hybridityössä työhyvinvointi ylipäätään on parempi kuin kokoaikaisessa etätyössä.
4. Kehota sosiaaliseen rohkeuteen
Työterveyslaitos on tutkinut sosiaalista rohkeutta työpaikoilla, ja todennut sen olevan yhteydessä myönteisen ilmapiirin vahvistumiseen. Sosiaalinen rohkeus tarkoittaa työntekijän kykyä puuttua väärään toimintaan tai valmiutta ehdottaa parempia työtapoja. Sosiaalisesti rohkeat ovat niitä, jotka uskaltavat avata suunsa.
Arkisilla, pienillä teoilla, kuten juttelemalla ja moikkaamalla, voi siis vahvistaa sosiaalisia voimavaroja ja parantaa kaikkien tunnelmaa. Työnantaja taas voi kannustaa työntekijöitä sosiaaliseen rohkeuteen.
5. Puutu riskeihin ja korosta turvallisuutta
Työ ei edistä työhyvinvointia, jos se on vaarallista tai riskialtista. Osa töistä sisältää enemmän riskejä kuin toiset, mutta kaikilla työpaikoilla vaaran paikat tulee ottaa huomioon.
NCC:n Tuhkanen korostaa riskeiltä ja vahingoilta suojautumisen merkitystä ja sitä, että jokaisen työntekijän tulee tietää, miten toimia riskitilanteessa. NCC:llä vietetään aina syyskuun ensimmäisenä keskiviikkona Awareness day -päivää, jonka tarkoitus on lisätä työntekijöiden tietoisuutta työterveydestä ja -turvallisuudesta.
6. Luo parempaa mielenterveyskulttuuria
Yksi suurimpia tekijöitä, joka vaikuttaa tämän hetken ja tulevaisuuden työkykyyn, on mielenterveys. NCC:n Tuhkanen haluaa olla luomassa parempaa mielenterveyskulttuuria yrityksen työyhteisöihin. Hän haastaa varsinkin nuoria olemaan hyväksymättä mitään valmiiksi annettua mallia tai työmaiden vanhaa “raksakulttuuria”. Sen sijaan tulisi rakentaa yhdessä parempaa työympäristöä, jossa kaikilla on hyvä olla.
– Samoin opetamme kaikkia puuttumaan siihen, jos työkaverilla on hätä. Myös esimiehen on ok kysyä, mitä kuuluu, ja työntekijä vastaa siihen oman halunsa mukaan, Tuhkanen sanoo.
Miten tunnistaa työuupumus ajoissa?
Tutustu Työterveyslaitoksen julkaisemaan liikennevalomalliin, jonka avulla voit arvioida työuupumusriskiä.
Tutustu myös Varman Tietoa työkyvystä -sarjan julkaisuihin. Ne tarjoavat ratkaisuja työkyvyn edistämiseen eri toimialoilla.
Ilmoittaudu Varman webinaareihin ja tapahtumiin
Järjestämme maksuttomia webinaareja ja tapahtumia, joissa pureudumme ajankohtaisiin yrittäjyyden, talouden, työkykyjohtamisen ja työeläkevakuuttamisen aiheisiin kiinnostavien asiantuntijoiden kanssa.