Monella hylkäävän kuntoutus- tai eläkepäätöksen saaneella on työkykyä jäljellä, työpaikan toimenpiteet avainasemassa

Työeläkeyhtiön tukema ammatillinen kuntoutus on tuloksellista: valtaosa kuntoutujista palaa töihin kuntoutuksen jälkeen. Vuonna 2024 Varman kuntoutujista 82 prosenttia palasi työmarkkinoille kuntoutusohjelman päätyttyä. Haasteena on kuitenkin se, että ammatilliseen kuntoutukseen hakeudutaan yhä harvemmin, ja yhä useampi hakemus hylätään.

– Halusimme selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä hylkäävään kuntoutuspäätökseen ja mitkä puolestaan ennakoivat uutta hakemusta kahden vuoden seurannassa, johtava asiantuntija Riku Louhimo kertoo.

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea työelämässä jatkamista työkyvylle sopivassa työssä silloin, kun työkyky on heikentynyt sairauden vuoksi ja sairaus aiheuttaa uhkan joutua työkyvyttömäksi lähivuosina. Kuntoutuksen keinoja ovat esimerkiksi työkokeilu omassa tai uudessa työssä tai uudelleenkoulutus.

Tutkimusaineistona oli Varman alle 58-vuotiaiden hakijoiden ensimmäiset kuntoutuspäätökset. Yhteensä mukana oli noin 11 500 hakijan päätökset vuosilta 2015–2020. Hylätyn kuntoutuspäätöksen näistä hakijoista sai 11 prosenttia.

Tulokset osoittivat, että erityisesti nuorempi ikä, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt diagnoosina, hyvä toimintakyky sekä ei vaikea sairauden aste ennakoivat hylkäyspäätöstä. Yli 50 vuoden ikä ja ennen kuntoutusta myönnetty muu etuus kasvattivat uuden hakemuksen riskiä.

– Johtopäätökseksi tuli, että erityisesti mielenterveyssyistä hakevien osalta ammatillinen kuntoutus ei nykyisellään vastaa kasvavaa tarvetta, Louhimo tiivistää.

Toisessa tutkimuksessa selvitimme sitä, mitkä tekijät ennakoivat aiemmin hylkäyspäätöksen saaneiden täyttä tai osatyökyvyttömyyseläkepäätöstä. Tutkimuksen mukaan 15 prosenttia kielteisen päätöksen saaneista päätyi pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle kahden seuraavan vuoden kuluessa.
Vanhempi ikä ja aiemmat työeläke-etuudet lisäsivät sekä täyden että osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä.

– Kuitenkin valtaosalla hylkäyspäätöksen saaneista oli työkykyä jäljellä, ja tähän tulisikin kiinnittää erityistä huomiota, tutkimuspäällikkö Auli Airila korostaa.

– Toivomme, että tutkimuksemme auttaa työpaikkoja ja työterveyshuoltoa osatyökykyisten työntekijöiden tunnistamisessa ja heidän työkykynsä tukemisessa sekä kielteisen eläkepäätöksen saaneiden ohjaamisessa takaisin työelämään, Airila sanoo.

Työpaikoilla on merkittävä rooli työkyvyn varhaisessa tuessa. Varhaisen tuen avulla tunnistetaan ja puututaan työn sujumiseen vaikuttaviin tekijöihin, kuten esimerkiksi terveyden tai toimintakyvyn haasteisiin tai työn kuormittavuuteen. Esihenkilöitä on tärkeä valmentaa ottamaan esille työkykyasioita mahdollisimman varhain. Työkyvyn tukemisen toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työolojen kehittäminen, tilapäiset työjärjestelyt ja työn muokkaus.

– Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi suunniteltaessa työhönpaluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Työterveyshuolto on työpaikkojen keskeinen kumppani työhön paluun mahdollisuuksien selvittämisessä myös siinä tilanteessa, kun työntekijä saa hylkäävän kuntoutus- tai työkyvyttömyyseläkepäätöksen, asiantuntijalääkäri Tiia Reho painottaa.

Varma tarjoaa tutkittua tietoa ja välineitä, joiden avulla työpaikat voivat vahvistaa työkykyyn liittyvää osaamista. Riskien tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ratkaisujen löytäminen työntekijöiden työkykyongelmiin tukee työssä jatkamista.