Valokuvausharrastus siivitti unelmien ammattiin

Neljä vuotta sitten Paula Tavasti, 34, istui kotona sängyn laidalla ja yritti pukea sukkia jalkaansa kovista selkäkivuista huolimatta.

– Pystynkö jatkamaan loppuelämäni tehdastyössä? hän pohti. 

Hänen työnsä tehtaan pakkaamossa oli fyysisesti raskasta, ja siinä oli vain vähän vaihtelua. Kun pakkauskone meni epäkuntoon ja sen korjaamiseen tarvittavat varaosat viivästyivät, työ muuttui vielä entistä raskaammaksi. Isojen pakettien pakkaaminen käsin oli Tavastin selälle yksinkertaisesti liikaa.

Seuraavat viikot Tavasti sinnitteli töissä, mutta kivut eivät hellittäneet otettaan. Ne tulivat aina takaisin.

Tavasti varasi ajan työterveyslääkärille, joka suhtautui hänen vaivoihinsa heti vakavasti. Hän sai lähetteen Oulun yliopistolliseen sairaalaan jatkotutkimuksiin ja toivoi, että selkä voitaisiin mahdollisesti leikata.

– Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että leikkaus ei kannattaisi, sillä vaiva voisi sen jälkeen helposti tulla uudelleen.

Hetken ajan Tavastista tuntui siltä, että mitään ei ollut tehtävissä.

Tavasti palasi takaisin työterveyslääkärin luokse. Yhdessä he totesivat, että tehtaalta ja hänen omalta alaltaan ei yksinkertaisesti löytyisi tehtäviä, joita hän pystyisi tekemään.

Tavasti kyseli työterveyslääkäriltä mahdollisuuksistaan. Hänen kaverinsa oli ammatillisessa kuntoutuksessa opiskelemassa uutta ammattia. Hän halusi tietää, olisiko se mahdollista myös hänelle.

– Suureksi ilokseni lääkäri totesi, että myös minä voisin lähteä hakemaan ammatillista kuntoutusta.

Tavasti päätti tarttua mahdollisuuteen. Hän pyysi työterveyslääkäriltä tarvittavan kirjallisen lausunnon ja täytti hakemuksen verkossa.

– Monet ympärilläni olevat ihmiset pelottelivat, että myönteistä päätöstä olisi vaikea saada. Päätin olla välittämättä muiden puheista. Hakemuksen tekeminen sujui helposti.

Vain vajaata kuukautta myöhemmin hän sai Varmasta kirjeen: hän oli saanut myönteisen päätöksen. Matka kohti uutta uraa oli alkanut.

Myönteisen päätöksen jälkeen Varma tarjosi Tavastin avuksi kuntoutuskumppaniyrityksen työvalmentajaa. Hän valitsi kumppanikseen Innomari - Spring House Oy:n.

– Jo ensitapaamisella meillä synkkasi työvalmentajan kanssa hyvin. Minusta tuntui, että olemme samalla tavalla monesta asiasta innostuvia ihmisiä. Lisäksi aistin, että hän oikeasti halusi auttaa minua.

Tavasti ja työvalmentaja alkoivat yhdessä miettiä vaihtoehtoja uudeksi alaksi. Tavasti oli aikaisemmin suorittanut kone- ja metallialan perustutkinnon. Oli kuitenkin selvää, että kone- ja metallialalla ei ollut Tavastin tarvitsemaa fyysisesti kevyempää työtä, jossa olisi myös vaihtelevampia työasentoja. 

Tavasti kertoi kiinnostuksen kohteistaan työvalmentajalleen. Hän oli jo vuosia harrastanut valokuvausta. Suomen Kameraseurojen Liitto ry oli myös valinnut hänet kerran Vuoden nuoreksi kuvaajaksi ja kaksi kertaa Vuoden kuvaajaksi.

– Työvalmentajani ehdotti minulle viestintäalaa, jotta voisin hyödyntää valokuvaustaitoani. Se tuntui heti hyvältä ajatukselta. Varmasta vahvistettiin, että koulutusreitti on tuettavissa ammatillisena kuntoutuksena, koska aikaisempaa osaamista ei ollut hyödynnettävissä

Niinpä Tavasti päätti hakea Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon suorittamaan Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa. Sen perusteet pystyi suorittamaan monimuoto-opiskeluna. 

Kun tieto hyväksytyksi tulemisesta tuli, Tavasti oli ikionnellinen. Hän oli jälleen askeleen lähempänä uutta työtä.

Media-alan opinnot tuntuivat Tavastista alusta asti innostavilta. Tavasti aloitti noin 2 vuoden perustutkintokoulutuksen suorittamisen monimuoto-opintoina, mikä tarkoitti opiskelua pääosin verkko-opintoina. Koska koulutus tarjosi vaihtoehdon suorittaa opinnot myös koulutussopimuksella työpaikalla, päätti Tavasti lähteä edistämään asiaa puolen vuoden opintojen jälkeen.

Tavasti pysähtyi miettimään, millainen paikka tukisi parhaiten hänen oppimistaan ja uutta suuntaa työelämässä. Hän oli jo pitkään ollut kiinnostunut poliisin työstä ja mietti, voisiko sen yhdistää jotenkin media-alaan. Hän päätti kysyä, onnistuisiko koulutussopimuksella opiskelu Oulun poliisilaitoksen viestinnässä.

– Kysyin harjoittelupaikkaa rohkeasti. Monen sattuman summana pääsin suorittamaan jäljellä olevan ajan koulutuksesta Oulun poliisin viestintään. 

Koulutussopimuksen aikana Tavasti työskenteli ja oppi työpaikalla ja osoitti oppimansa oppilaitokselle näytöillä. 

Työskentely poliisin viestinnässä osoittautui vielä kiehtovammaksi, kuin mitä Tavasti oli osannut edes kuvitella. Hänen tehtävänään oli ideoida ja tuottaa sosiaaliseen mediaan poliisille sopivaa sisältöä, kuten esimerkiksi videoita ja valokuvia. 

– Olen luonteeltani iloinen ja puhelias. Siitä on ollut hyötyä, kun olen etsinyt kameran eteen ihmisiä.

Tavastin työn arvo huomattiin nopeasti myös poliisissa. Valmistumisen jälkeen hänelle tarjottiin vuoden määräaikaista työsuhdetta Oulun poliisin viestintäsihteerinä. Sen hän otti onnellisena vastaan.

Oulun poliisissa ei ole aikaisemmin työskennellyt ulkopuolelta tulleita kuntoutuja-alanvaihtajia tai viestinnän opiskelijoita. Tavastin esihenkilön, viestintäpäällikkö Tero Väyrysen mukaan työharjoittelupaikkoja mietitään aina tarpeen mukaan.

– Paulalla oli juuri sellaista osaamista, jota tarvitsemme. Hän on huippuluokan kuvaaja, ja hän osaa tehdä poliisiorganisaation julkisuuskuvaan sopivaa materiaalia sosiaaliseen mediaan.

Suurista seuraajamääristä on Poliisille hyötyä, sillä silloin tärkeille asioille saadaan näkyvyyttä. Sosiaalisen median kanavissa poliisi voi tiedottaa esimerkiksi vaaratilanteista tai rikostapauksiin liittyen pyytää havaintoja tai apua tunnistuksiin.

– Paulan tekemän materiaalin avulla kerromme työstämme ja luomme yhteyttä ihmisiin, Väyrynen kertoo.

Paula Tavasti kokee päässeensä unelma-ammattinsa. Jokainen päivä on ollut niin erilainen, että hän ei ole kertaakaan kokenut kyllästymistä.

– Olen todella kiitollinen siitä, että sain Varman avulla opiskeltua uuden ammatin.