Ramirent Finland Oy tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluita rakennus- ja teollisuusyrityksille ympäri Suomen. Kaluston ohella valikoimaan kuuluvat turvallisuusratkaisut, suunnittelupalvelut ja työmaiden logistiikkaratkaisut. Tavoitteena kaikessa on sekä tehdä työmaista tehokkaampia ja turvallisempia että huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta.
Työkykyjohtaminen on olennainen osa Ramirentin arkea. Vuosien määrätietoinen työ on tuottanut näkyviä tuloksia. Palaute henkilöstökyselyissä on ollut varsin myönteistä. Sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrät ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokka ovat Ramirentilla toimialansa alhaisimpia.
Konevuokraamoyhtiön työkykyjohtamisessa on omat haasteensa. Perinteisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisempiä kuin työelämässä keskimäärin. Lisäksi mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet kaikkialla yhteiskunnassa etenkin nuorempien ikäluokkien parissa – tosin Ramirentilla ne eivät ole ainakaan toistaiseksi olleet merkittävässä kasvussa.
– Täällä on nähty, että työhyvinvointi on tärkeä tekijä yhtiön menestymisessä. Työkykyasioissa olemme olleet edelläkävijöitä, toteaa Ramirentin henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää.
Luodonpää korostaa, että työkykyjohtaminen tukee Ramirentin asiakaslupausta: turvallisuus ja tehokkuus eivät ole vain asiakkaille tarjottavia arvoja, vaan myös osa omaa toimintakulttuuria. Kun henkilöstö voi hyvin ja työ sujuu turvallisesti, se heijastuu suoraan palvelun laatuun ja asiakaskokemukseen. Työkykyjohtaminen voidaankin nähdä jopa kilpailuetuna.
Ranskalaiseen Loxam-konserniin kuuluvalla Ramirent Finlandilla on 500 työntekijää ja 50 toimipistettä eri puolilla Suomea. Useisiin, monesti pieniin yksiköihin jakautunut organisaatiorakenne on vaatinut työkykyjohtamisen kehittämisessä ja uudistusten jalkauttamisessa lisähuomiota.
Strategian jalkauttaminen on ollut sananmukaista. Johtajat pyrkivät vierailemaan mahdollisimman monessa yksikössä säännöllisin väliajoin. Tiiviillä viestinnällä halutaan varmistaa, että tieto kulkee molempiin suuntiin ja esihenkilöt saavat riittävästi tukea ja neuvoja.
– Tärkeässä osassa on jatkuva keskustelu, henkilöstökyselyt ja esihenkilöiden koulutus, Luodonpää sanoo.
– Olemme halunneet yhtenäistää käytäntöjä, helpottaa esihenkilöiden työtä ja varmistaa, että työkykyjohtaminen ja esihenkilötyö on kaikkialla tasalaatuista ja hyvää.
Ramirentin henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää korostaa, että työkykyjohtaminen tukee Ramirentin asiakaslupausta: turvallisuus ja tehokkuus eivät ole vain asiakkaille tarjottavia arvoja, vaan myös osa omaa toimintakulttuuria.
Kymmenen vuotta kovaa työtä
Anne Luodonpää tuli Ramirentin palvelukseen kymmenen vuotta sitten. Tänä aikana työkykyjohtamisessa on edetty isoin askelin.
– Nämä eivät silloin kymmenen vuotta sitten olleet uusia asioita, mutta niitä ei ollut oikein viety käytäntöön, hän kuvailee.
Luodonpää korostaa, että kehitystyötä on tehty koko henkilöstön voimin ja tämä työ jatkuu. Suunnitelmien teossa, koulutuksessa ja seurannassa Ramirent on tehnyt yhteistyötä työterveyshuollosta vastaavan Terveystalon sekä Varman kanssa.
– Yhteistyö on ollut aktiivista ja tiivistynyt vuosien varrella, Luodonpää luonnehtii.
Työkykyjohtaminen on keskeinen osa yhtiön strategiaa ja johtamisperiaatteita. Johto on ollut uudistustyöhön hyvin sitoutunut.
– Perustan on oltava vankka. Arvot ovat tärkeitä. Psykologinen turvallisuus eli turvallinen työkulttuuri on osa tätä strategiaa. Luottamus on kaiken perusta.
Luodonpään mukaan ilman avointa keskustelukulttuuria ja luottamusta vahvistavaa, otollista ilmapiiriä monia hyvän työkykyjohtamisen osatekijöitä olisi vaikea vankistaa organisaatiossa.
Luottamus ja avoimuus eivät rajoitu keskustelukulttuuriin. Ramirent kannustaa rohkeuteen, jotta uskalletaan ideoida ja kokeilla uutta. Virheistäkin opitaan.
– Töissä viihdytään. Rento ilmapiiri tarkoittaa myös sitä, että on tekemisen meininki ja kaveria autetaan.
Esihenkilöt avainasemassa
Ramirentilla esihenkilöitä on suhteellisen paljon eli reilusti yli sata: vuokraamojen esihenkilöitä, asennustiimien työnjohtajia ja muita esihenkilöitä. Esihenkilöt kävivät läpi työkykyjohtamisen valmennuksen keväällä 2025. Prosessit eivät yhtiössä muuttuneet, mutta esihenkilöt saivat uusia työkykyjohtamisen työkaluja.
Valmennuksia järjestetään paljon Teamsissa. Varma Akatemia tarjoaa webinaareja, verkkokoulutusta ja monenlaista tietoa.
– Korostamme, että HR:ään kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Tarvittaessa ohjaamme kysyjän eteenpäin, Luodonpää kertoo.
Yksi avainneuvo valmennuksissa on se, että esihenkilö kannustaa työntekijöitä ottamaan asioita rohkeasti puheeksi varhaisessa vaiheessa. Esihenkilön pitää myös tohtia kysyä työntekijän vointia, jos tämä vaikuttaa uupuneelta tai työn laatu alkaa yllättäen heikentyä. Aina kaikki pulmat eivät johdu suoraan työstä.
Luodonpään mukaan HR-yksikkö lähettää kuukausittain esihenkilöille tietoiskumaisia viestejä, joissa kerrataan eri teemoja eli esimerkiksi muistutetaan liikunnan ja riittävän unen merkityksestä tai omasta ja alaisten jaksamisesta huolehtimisesta.
Erityisesti asentajilla työpäivät saattavat välillä venyä. Niinpä HR neuvoo, että omasta syömisestä ja riittävistä tauoista kannattaa pitää huolta erityisesti tällaisina päivinä.
Yhtiössä järjestetään kahdesti vuodessa uusille työntekijöille yhteinen perehdytys. Lisäksi jokaiselle tehdään henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma.
Keskusteluja luottamuksen ilmapiirissä
Luodonpää korostaa, että työkykyjohtamista kehitetään jatkuvasti, ja sen pitää näkyä jokaisen yksikön jokapäiväisessä työssä. Uudistusten tuloksia seurataan säännöllisillä kyselyillä ja erilaisilla mittareilla. Kaikkien työntekijöiden kanssa pidetään vuosittain kehityskeskustelut sekä myös puolivuotiskeskustelut.
Olennaisinta kuitenkin on se, että yksiköissä keskustellaan työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista avoimesti.
– Me puhumme varhaisesta välittämisestä. Kun työntekijä kertoo ongelmistaan, esihenkilö pystyy auttamaan ajoissa. Varhainen reagointi on keskeistä työntekijän työkyvystä huolehtimisessa. Tarvittaessa otetaan työterveyshuolto ja Varman edustaja mukaan tähän prosessiin, Luodonpää toteaa.
Luodonpää kertoo, että fysioterapeutin palveluita käytetään varsin paljon. Yhtiön HR on halunnut tehdä myös työpsykologin vastaanotolle pääsyn mahdollisimman mutkattomaksi.
Omaa kieltään kertoo myös se, että Ramirentille on maksettu keskimääräistä vähemmän kuntoutuksen tukia eli ennaltaehkäisevä työ on tuottanut tulosta.
Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Miia Santamäki pitää esimerkillisenä sitä, että Ramirentilla työkykyjohtaminen on osa päivittäistä työtä ja johtamista. Työkykyjohtamisen osalta käydään avointa vuoropuhelua työstä ja sen sujuvuudesta.
Mittarit kertovat edistymisestä
Ramirentin omistava Loxam toteuttaa joka toinen vuosi kansainvälisen henkilöstökyselyn, joka painottuu työnantajamielikuvaan. Ramirent toteuttaa puolestaan joka toinen vuosi oman henkilöstökyselynsä, jonka aiheina ovat muun muassa johtaminen, työhyvinvointi ja psykologinen turvallisuus.
– Kyselyiden vastausprosentit ovat melko korkeat, Luodonpää sanoo.
Kyselyiden tulokset ovat olleet varsin myönteisiä. Vastauksista on saatu materiaalia kehitystyöhön.
Mittareiden joukkoon kuuluu myös työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokka, joka on Ramirentilla alin mahdollinen. Ramirentin toimialalla tämä on erittäin hyvä saavutus. Työkykyongelmien ennaltaehkäisy vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, mutta se kannattaa myös taloudellisesti.
Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Miia Santamäki toteaa, että työkykyjohtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista päivittäistä työtä henkilöstön työkyvyn edistämiseksi. Se rakentuu Anne Luodonpään kertomista konkreettisista keinoista ja toimintatavoista, jotka tukevat työntekijöiden työkykyä eri tilanteissa. Esihenkilöiden merkitys korostuu arjen työkykyjohtamisessa. Työkykyjohtaminen edellyttää jatkuvaa keskustelua ja avointa vuoropuhelua työstä.
– Työkykyjohtamisessa keskeistä on toiminnan kytkeytyminen strategiaan, johdon sitoutuminen, henkilöstön aktiivinen osallistuminen sekä sujuva yhteistyö työntekijöiden työkyvyn vahvistamisessa. Nämä asiat toteutuvat Ramirentilla todella hienosti, Santamäki sanoo.
Turvallisuus bonustavoitteena
Ramirent kouluttaa työturvallisuusasioissa myös alihankkijoitaan. Tapaturmien määrä on tälläkin tavalla vähentynyt.
– Tapaturmia ehkäistään monin tavoin, ja niiden määrää seurataan. Työmailla ja teollisuuden projekteissa pidetään turvavartteja. Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan havainnoistaan sekä turvallisuuspoikkeamista, ja koko henkilöstöllä on turvallisuus yhtenä bonustavoitteena. Ilmoituksen voi tehdä vaikkapa liukkaudentorjunnan puutteista toimiston ulko-oven luona. Voi ilmoittaa myös positiivisista havainnoista, Luodonpää sanoo.
Ramirentin työkykyjohtamisessa pääpaino vuonna 2026 on esihenkilöiden työn kehittämisessä sekä yhteistyön lisäämisessä yhtiön sisällä ja kumppaneiden kanssa. Varma Akatemian tarjontaa hyödynnetään entistä enemmän.
Hyvän työkykyjohtamisen rakennuspalikat
- Varmistu strategisuudesta. Työkykyjohtamisen tulee olla osa organisaation strategiaa.
- Johda tiedolla ja ennakoi. Työkykyjohtamisen tulee olla mahdollisimman ennakoivaa ja oikea-aikaista.
- Vahvista osaamista. Työkykyjohtaminen edellyttää jatkuvaa osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämistä, ja työkykyjohtamiseen liittyvää osaamista tuleekin vahvistaa.
- Johda työkykyä arjessa. Esihenkilön merkitys korostuu arjen työkykyjohtamisessa.
- Tee vaikuttavia toimia. Hyvä työkykyjohtaminen perustuu analysoituihin tarpeisiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin.