Rakenna hyvä kesätyökokemus – näillä peruspalikoilla onnistut

Työ tukee monin tavoin hyvinvointia, mutta puhe työelämästä on turhan usein sävyltään kielteistä. Varman tutkimuspäällikkö Auli Airila haluaisi muuttaa tämän.

– Nuorille olisi hyvä tuoda esiin työn myönteisiä puolia – oppimista, sosiaalisia suhteita ja mahdollisuuksia merkitykselliseen tekemiseen. Myönteiset ensikokemukset työelämästä kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Kesätöitä haetaan ahkerasti, mutta hakemuksiin ei aina saada vastauksia. Tilannetta vaikeuttaa se, että työnhakijoita on tällä hetkellä paljon ja työpaikkoja vähän.

– On ymmärrettävää, että suurelle hakijajoukolle ei ehditä vastata persoonallisesti. Lyhytkin nopea vastaus on tärkeä, jotta nuori kokisi tulleensa huomioiduksi, sanoo Varman ylilääkäri Jan Schugk.

Varmassa jokainen hakemuksen jättänyt saa viestin, jossa kerrotaan hakuprosessista ja sen aikatauluista. Oikea-aikaisen viestinnän lisäksi on tärkeää, että hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti.

– Teemme Varmassa paljon työtä yhdenvertaisen työelämän puolesta. Hakuprosessissa varmistamme yhdenvertaisen kohtelun käyttämällä anonyymiä rekrytointia. Kerromme avoimesti myös aloituspalkasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Haluamme välittää hakijoille tunteen siitä, että hakuprosessi on reilu, sanoo Varman HR-asiantuntija Jonna Salesvuo. 

Perehdytys työhön ja työyhteisöön on paikallaan aina uutta työtä aloittaessa. Kesätyöntekijöillä tämä on erityisen tärkeää, kun kokemusta on vasta vähän. Huolellinen perehdytys kertoo siitä, että yritys on valmistautunut kesätyöntekijöihin ja arvostaa heitä.

– Kesätyöntekijöille pitää antaa selkeä kuva siitä, miten töitä työpaikalla tehdään. Nuorelle pitäisi jäädä sellainen olo, että hän on tervetullut työyhteisöön ja hallitsee siellä olemisen, sanoo Schugk.

– Itse työtehtävien lisäksi on tärkeää luoda ymmärrystä siitä, miten työ liittyy laajempaan kokonaisuuteen. Tämä lisää myös työn merkityksellisyyden tunnetta, sanoo Airila.

Päävastuu perehdytyksestä on esihenkilöllä, mutta siihen voivat osallistua myös muut työkaverit.

– Varmassa pidämme yhteisiä yhtiöperehdytyksiä, joissa kesätyöntekijät voivat tutustua toisiinsa. Tämä on tärkeää niille, jotka ovat toimintonsa ainoa kesätyöntekijä. Järjestämme myös tutustumishetken toimitusjohtajan kanssa, sekä viikoittaiset kahvihetket toisten kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden kanssa. Myös kesätyöntekijöillä on mahdollisuus Varman luotsaukseen eli kollegacoachingiin – tapaamisiin, joissa voi keskustella vaikkapa urahaaveista tai osaamisen kehittämisestä työkaverin kanssa, kuvailee Salesvuo.

Kesätyössä opetellaan myös sitä, millaista on olla osa työyhteisöä. Tärkeää on päästä heti tasavertaisena mukaan porukkaan ja yhteisiin tilaisuuksiin.

– Kesätyöntekijä on työyhteisön tasavertainen jäsen ja jokainen kohdataan töissä omana itsenään. Työyhteisökin hyötyy siitä, kun kaikilla on vapaus tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajatuksia, Salesvuo sanoo.

– On hyvä muistaa, että työpaikan tavanomaisten tapahtumien virta on kesätyöntekijälle aivan uutta. Yhteiset tilaisuudet painuvat mieleen ja niillä voi olla nuorelle yllättävän suuri merkitys, Schugk lisää.

Monilla työpaikoilla tehdään etätöitä, ja kesäisin toimistolla voi olla hiljaisempaa. Kesätyöntekijöitä ei silti pitäisi jättää pärjäämään keskenään tai selviämään hankalista tilanteista ilman työyhteisön tukea. Myös epävirallisille kohtaamisille kasvokkain kannattaa varata aikaa. 

Kun nuori aloittaa työnsä, työkuorman pitää olla sopiva. Tilanne pysyy hallinnassa, kun työn odotukset ovat selvät, työ on mitoitettu oikein, ja sille on varattu riittävästi aikaa. Jos näin ei ole, työkyky kärsii.

– Alkuun ei saa olla liikaa tai liian haastavia työtehtäviä. Kaikkea ei tarvitse osata heti, vaan oppia karttuu vähitellen. Arkisiinkin tilanteisiin pitää saada ohjausta ja tukea, Airila sanoo.

– Lisäksi on oltava mahdollisuus sanoa, että nyt en selviä. Kun suhde esihenkilöön on hyvä ja nuori uskaltaa kertoa tilanteestaan, hänen ei tarvitse esittää osaavampaa kuin onkaan ja pelätä paljastumista, Schugk lisää.

Toisaalta on tärkeää, että kesätyöntekijälle annetaan myös vastuuta. Nuoren pitää pystyä vaikuttamaan työhönsä ja kehittymään siinä. Tämä tukee henkistä kasvua ja antaa eväitä matkalle kohti seuraavaa työtä.  

Kaikki työntekijät tarvitsevat palautetta työstään, niin myös kesätyöntekijät. Esihenkilön lisäksi palautetta voi antaa koko työyhteisö, ja itsekin sitä voi pyytää. Myönteinen palaute vahvistaa hallinnan ja pystyvyyden tunnetta työssä sekä lisää motivaatiota ja työkykyä. Työuran alussa tällä on erityisen suuri merkitys.

– Nuorille ei ole vielä kertynyt kokemusta siitä, missä on onnistunut ja mitä osaa hyvin. On tärkeää sanoittaa tätä ja tehdä hyviä suorituksia säännöllisesti näkyväksi. Esimerkit toimivat tässä hyvin. Palaute auttaa oman ammatillisen itsetunnon rakentumisessa, Airila vinkkaa.

Palautteen antajan on hyvä pitää mielessä, että kesätyöntekijä vasta opettelee tehtäviään. Kannustaminen on tärkeää, mutta kehittävääkään palautetta ei pidä pelätä.

– On uskallettava sanoa rakentavasti, jos jokin tehtävä on jäänyt puolitiehen. Tämä auttaa kehittymään ja säästää turhalta arvuuttelulta, Schugk toteaa.

– Kesätyöntekijät odottavat eniten sitä, että saavat oppimiskokemuksia. Työuran alkuvaiheessa on suuri merkitys sillä, että kesätyöntekijä huomaa osaavansa ja pärjäävänsä, Salesvuo nostaa esiin.

Lyhyenkin kesätyön ehdot kannattaa kirjata työsopimukseen. Sopimuksesta selviävät muun muassa työajat, palkkaus ja työtehtävät. Joskus työntarjoaja saattaa pyytää laskuttamaan työstä kevytyrittäjänä. Tässä on oltava tarkkana, sillä yleensä kesätyötä ei voi tehdä yrittäjänä.

– Osapuolet eivät voi sopia tästä keskenään, vaan asia määrittyy työsuhteen tunnusmerkkien perusteella. Kun tunnusmerkit täyttyvät, kyseessä on työsuhde, vaikka palkka maksettaisiin laskutuspalvelun kautta, muistuttaa Varman vakuutuspalvelujen juristi Suvi Männistö.

Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välinen ero on tärkeä. Työsuhteessa työnantaja järjestää eläketurvan ja vastaa pääosin sen kustannuksista. Työntekijä vastaa eläketurvan kustannuksista ainoastaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun osalta. Yrittäjän sen sijaan on otettava itselleen yrittäjän eläkevakuutus ja yrittäjä myös vastaa sen kustannuksista. Eläketurvan järjestämisessä ja kustannuksissa on siten merkittävä ero.

– Kaikille nuorille tämä ei ole selvää, sillä eläketurva on heille kaukainen asia. Siksi heitä on helpompi usuttaa kevytyrittäjäksi. Yrittäjä ei kuitenkaan voi tehdä työtä kesätyöntekijän tuntipalkalla, Männistö sanoo.

Työsuhteessa työntekijän ja työnantajan välillä on sopimus työn tekemisestä. Työntekijä työskentelee työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa ja saa tekemästään työstä sovittua palkkaa. Työtä tehdään henkilökohtaisesti työnantajan lukuun, ja työnantaja päättää, missä ja miten tämä tapahtuu. Kun nämä tunnusmerkit täyttyvät, työntekijä vakuutetaan työntekijän eläkelain mukaan.

– Epäselvissä tilanteissa osapuolten kannattaa selvittää etukäteen, onko kyseessä työsuhde vai yrittäjyys. Vakuuttamista on vaikea korjailla jälkikäteen, ja laiminlyönneistä voi seurata sanktio. Onneksi valtaosa haluaa hoitaa velvoitteet oikein, Männistö toteaa.

– On tärkeää tarjota nuorille positiivisia kokemuksia ja mahdollisuuksia oppimiseen. Hyvästä kokemuksesta pitää huolehtia rekrytointiprosessin alusta siihen saakka, kunnes työsuhde päättyy. Lopulta kyse on perusasioista. Niistä on helppo aloittaa eikä vaadi paljon, jos laittaa vielä vähän päälle. Tästä hyötyvät aina molemmat osapuolet – myös työnantaja, jolle kesätyöntekijät ovat arvokas voimavara, Salesvuo lopettaa.