”Haluamme, että mielenterveyden ongelmista puhutaan yhtä luontevasti kuin kipeästä selästä”

Sami Hokkasella on Radiometer Turku Oy:ssä monta roolia. Hän on vanhempi biostatistikko, luottamushenkilö – ja nykyään myös mielenturvaaja.

– Työntekijät voivat ottaa minuun yhteyttä ja kertoa mieltään painavista asioista. Monia auttaa jo se, kun voivat jutella jollekin. Minä kerron, mistä he saavat tarvittaessa lisäapua ja mitkä ovat seuraavat stepit. Mikään psykologi en tietenkään ole, Hokkanen selittää.

Keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia. Tapaamisista ei tehdä muistioita eikä niihin osallistuvien nimiä kerrota työnantajalle. Hokkanen kuvailee, että keskustelut voivat koskea vaikkapa ongelmia kotona tai työpaikalla. Usein työ- ja siviilielämän asiat kietoutuvat yhteen.  

– Ihan kiva, jos voin olla apuna toisille. Samanlaisiin asioihin olen törmännyt joskus myös luottamushenkilön töissä, mutta silloin tietenkin toisessa roolissa, hän miettii.
Toisten auttaminen ja tukeminen taitaa olla Hokkaselle luontaista. Hokkasella on taustaa partiosta, ja hän toimii nuorten yleisurheiluvalmentajana.

Radiometer Turussa on kaikkiaan kahdeksan koulutettua mielenturvaajaa, jotka toimivat eri osastoilla. 

Radiometer Turku valmistaa kemiallisia testisarjoja akuuttihoidon tarpeisiin. Sen tuotteita käytetään esimerkiksi sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa. Yritys työllistää noin 240 henkilöä. Se on osa tanskalaista Radiometer-konsernia, jonka puolestaan omistaa yhdysvaltalainen Danaher.

Radiometer Turun työsuojelupäällikkö Kaisa Halme ja henkilöstöpäällikkö Kirsi Vienonen kertovat, että mielenturvaajien tarina alkaa loppusyksyn 2023 tapahtumista. Tuolloin yrityksessä havahduttiin siihen, että pitkittyneiden mielenterveyspoissaolojen määrä oli kasvanut ja luvut olivat yli teollisuuden keskiverron.

– Keskustelimme asiasta muun muassa työsuojelutoimikunnassa. Aloimme miettiä, mitä konkreettista voisimme tehdä, ja löysin Mielenturvaa-verkoston. Kuulimme myös, että emoyhtiössämme Tanskassa oli saatu hyviä kokemuksia mallista, jossa työntekijät keskustelivat mielenterveysasioista luotetun kollegan kanssa, Halme kertoo.

Radiometer Turku liittyi viime vuonna Mielenturvaa-verkostoon, jonka perustajiin kuuluu muun muassa eri alojen yrityksiä ja ammattiliittoja sekä terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen Oy (www.mielenturvaa.fi). Verkosto tarjosi myös perustan, jonka pohjalta Radiometer loi oman Mielenturvaa-mallinsa.

– Myös Varma on ollut Mielenturvaa-mallissamme mukana aivan alusta alkaen. Se on tarjonnut käyttöömme oman tietotaitonsa ja paljon alan statistiikkaa. Varma on myös kouluttanut mielenturvaajia, Vienonen kertoo.

Radiometerin Mielenturvaa-mallissa noudatetaan liikennevaloja. 

Vihreän valon varhaisen tuen mallissa – kun kaikki on kunnossa – toimenpiteisiin kuuluvat koulutus ja viestintä henkilöstölle, esihenkilöiden sparrauskeskustelut ja mielenterveyden kuukausiteemat sekä suurimpana yksittäisenä panostuksena Mielen vuosihuolto eli keskustelu työpsykologin kanssa. 

Kun keltainen valo palaa ja huoli herää, apuna ovat mielenturvaajat ja digiklinikan palvelut. Punaisen valon palaessa apuna ovat työterveyshuolto sekä psykologipalvelut Radiometer-konsernin Employee Aid Programin mukaisesti.

Yrityksessä hyödynnetään myös Varman Työkykypulssia: nopea kysely selvittää tilannekuvaa ja helpottaa teeman käsittelyä. Työkykypulssin käyttöastetta seurataan aktiivisesti.

– Mallin myötä laajensimme työterveyshuoltomme palveluita, mistä aiheutui tietenkin kustannuksia. Perustelimme asian johdolle sillä, että paljon kalliimmaksi tulee, mikäli menetämme yhdenkin ihmisen työpanoksen, Halme mainitsee.

Radiometerilla on lähestytty mielenterveyspoissaoloja uudella tavalla myös lean-ajattelun avulla. Lean on johtamisfilosofia, jossa pyritään esimerkiksi poistamaan turhia työvaiheita sekä hakemaan tehoa ja sujuvuutta keskittymällä olennaiseen.

– Katsoimme lean-asiantuntijamme johdolla, yhdessä työterveyshuollon ja Varman kanssa, löytyisikö ongelmille juurisyitä. Halusimme esimerkiksi selvittää, mitkä asiat nousivat esiin työterveysvastaanotoilla, Halme kertoo.

Lean-työkaluilla löytyi osasto, jolla oli ollut paljon mielenterveyspoissaoloja – ja paljon muutoksia fyysisessä ympäristössä, toimintatavoissa ja henkilöstössä. Muutosten keskellä ihmisiä ei ollut huomioitu riittävästi.

Tulosten perusteella yrityksessä käynnistettiin muutosjohtamiseen liittyvä koulutuskokonaisuus. Siinä huomioidaan ja koulutetaan kaikki työntekijät tehtävästä riippumatta: työntekijät, esihenkilöt sekä ylin johto.

– Työntekijöille on esimerkiksi tärkeää kertoa selvästi, mitä muutoksilla haetaan. Tällöin heidän on helpompi hyväksyä uusi tilanne ja sopeutua siihen, Vienonen huomauttaa.

Positiivisia merkkejä on jo näkyvissä, ja mielenterveyspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun. Edessä on kuitenkin pitkä matka.

– Yksi keskeinen tavoitteemme on, että mielenterveysasioista olisi tulevaisuudessa yhtä helppoa kuin puhua kuin vaikkapa kipeästä selästä, Halme korostaa.

Työsuojelupäällikkö näyttää itse esimerkkiä:
– Sain viime syksynä eräänä yönä paniikkikohtauksen. Ihmettelin, mistä oli kysymys, mutta sain ensiapua digiklinikkamme chatin kautta. Ongelmien taustalla oli liiallinen kuormitus, nyt olen opettelut ottamaan rennommin.

Halme kertoo yllättyneensä, kuinka paljon apua eri kanavien kautta on tarjolla, ja usein ilman lisäkustannuksia yrityksille. Apu pitää löytää ja se kannattaa ottaa vastaan.

– Ongelmien ratkaisu on aina helpompaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa niihin päästään käsiksi, hän muistuttaa.