Pysyykö osaaminen muutoksen kyydissä? Oppiminen tarvitsee raamit ja ripauksen rohkeutta

Kuusi henkilöä ryhmäkuvassa lavalla Finnish Learning Awards -tapahtumassa palkintotodistuksen kanssa.
Keväällä Varma palkittiin vuoden oppimiskulttuurin kehittäjänä Skille-verkoston järjestämässä Finnish Learning Awards -kilpailussa.
Monessa organisaatiossa pohditaan juuri nyt samaa kysymystä: miten varmistaa, että osaaminen pysyy mukana muutoksessa? Näillä eväillä meillä Varmassa oppiminen on tuotu osaksi arjen tekemistä ja yhteistyötä.

Työelämä ei pysähdy odottelemaan, kun teknologia kehittyy ja toimintaympäristö muuttuu. The World Economic Forum arvioi, että 39 prosenttia työntekijöiden ydintaidoista muuttuu vuoteen 2030 mennessä.

– Osaamisen kehittämisestä on tullut keskeinen menestystekijä. Uskomme, että tulevaisuudenkestävissä organisaatioissa oppiminen on nivottava arkeen, kommentoi Ihmiset ja organisaation kehittäminen -toiminnon johtaja Mikaela Öberg.

Raameja ja rutiineja tarvitaan, jotta osaamisen kehittäminen on muutakin kuin satunnainen kurssi tai valmennus silloin tällöin.

Rohkeutta kokeilla ja oppia yhdessä

Varman oppipolulle suuntaa viitoittaa strategia. Olemme määritelleet koko taloa koskevat strategiset osaamiset. Ne kertovat, mitkä teemat ovat meille kaikkein tärkeimpiä, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme.

Strategian lisäksi oppiminen näkyy vastuullisuusohjelmassamme ja on yksi työkulttuurimme kiintopisteistä. Hiljattain uudistettu työkulttuurikuvauksemme kantaa nimeä Varmanrohkeasti eteenpäin. Rohkeus näkyy uskalluksena pelata yhteen, tehdä täysillä ja kokeilla uutta.

– Työkulttuurikuvauksessa halusimme sanoittaa ilmapiiriä, jossa uskaltaisimme ottaa askelia myös silloin, kun kaikki ei ole vielä täysin selvää. Pienistä kokeiluista syntyy pidemmällä aikavälillä isompia kehitysloikkia, kertoo Öberg.

Vastuu oppimisesta on sekä yksilöllä, tiimillä että työnantajalla.

– Kun oppiminen sidotaan ensin isompiin rakenteisiin, meillä esimerkiksi strategiaan, työkulttuurikuvaukseen ja vastuullisuusohjelmaan, tulee siitä luontevammin osa arkea. Kehittymistä ei voi jättää yksin yksilön harteille tehtäväksi, kun työpäivän pikaviestit hiljenevät. Organisaatio on se, joka luo oppimiselle mahdollisuudet, Öberg muistuttaa.

Eteenpäin yhdessä keskustellen

Varmassa käymme säännöllisesti osaamiskeskusteluja sekä tiimien kesken että kaksin esihenkilön kanssa. Tiimien osaamiskeskusteluissa tunnistetaan tärkeimmät vahvuudet ja kehitysalueet, joiden pohjalta tehdään vuosittainen yhteinen suunnitelma. Kaksin esihenkilön kanssa käytävissä keskusteluissa luodaan yksilön osaamistavoitteet.

– Tavoitteita asetetaan ja seurataan, mutta niitä ei lukita pysyviksi. Suunnitelmia päivitetään toimintaympäristöön peilaten, jotta ne pysyvät aidosti merkityksellisenä, kuvailee HRD-päällikkö Pauliina Heiskanen.

Ryhmäkuvassa joukko Varman Tekoälyakatemian osallistujia, osa seisoo vasten seinää ja osa istuu edessä.

Tekoälyakatemia kokoaa varmalaisia eri puolilta organisaatiota syventämään osaamista yhdessä. 

Jatkuva oppiminen tarvitsee tuekseen aikaa, tilaa ja tunnustusta

Osaamisen kehittämiselle on tehtävä tilaa, jotta se juurtuu puheesta käytäntöön. Koko talossa oppiminen näkyy useina yhteisinä arjen tekemisinä. Tänä vuonna otimme esimerkiksi käyttöön Asiakastarina-teemaluennot, joissa syvennämme asiakkuusymmärrystä ja joihin kutsumme vieraaksi asiakkaitamme ja kumppaneitamme.

– Määrittelemme vuosittain osaamisen kehittämisen painopisteet, joista ammennamme kaikille varmalaisille valmennuksia ja työpajoja, Heiskanen lisää.

Työn ohessa opiskelua tuemme opintostipendein ja opintovapaapäivin. Vuoden lopussa järjestämme oman Kulttuurigaalamme, jossa jokainen varmalainen voi ehdottaa palkittaviksi työkavereiden työkulttuuri- ja oppimistekoja.

Kulttuuri ei muovaannu hetkessä, ja Varmassa oppimista on edistetty jo pitkän matkaa. Keväällä Varma palkittiin vuoden oppimiskulttuurin kehittäjänä Skille-verkoston järjestämässä Finnish Learning Awards -kilpailussa. 

Tekoälypalkkio kannustaa kokeilemaan ja huomaamaan hyvän

Osaamisen merkitys korostuu samalla, kun elämme tekoälymurroksen keskellä. Kehittymistä vauhditetaan perustason valmennusten lisäksi monin tavoin. Yksi konkreettinen keinomme on tekoälypalkkio, pieni kertapalkkio, joka kannustaa kokeilemaan uutta ja jakamaan osaamista eteenpäin. Palkkion voi saada yksittäinen henkilö, tiimi tai työryhmä esimerkiksi uudesta, vakiintuneesta tavasta hyödyntää tekoälyä tai toimintamallista, joka vahvistaa tiimin oppimista.

– Tekoälypalkkio auttaa huomaamaan työkaverin tekemän hyvän oivalluksen. Kuka tahansa voi ehdottaa tekoälypalkkiota työkaverille tai vaikka omalle tiimille. Tärkeää on ajatus siitä, että hyvät ideat ja myös pienet muutokset ansaitsevat tulla huomatuiksi. Viestimme oivalluksista kaikille, jotta muutkin voivat ottaa hyvät käytännöt haltuun, Heiskanen kertoo.

Kehittymistä tukevat lisäksi toimintojen tekoälyvastaavat, jotka saavat koulutusta ja vievät viestiä eteenpäin omiin tiimeihin. Tekoälyakatemiassamme taas varmalaiset eri puolilta organisaatiota kokoontuvat syventämään osaamistaan yhdessä.

– Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja tähän on organisaatioiden vastattava. Oppimisen näkökulmasta uskallus kokeilla on tärkeää, sillä uuden edessä on aina jännittävää. Tarvitsemme myös turvallisuuden tunteen siitä, että joskus epäonnistumme, mutta yhdessä menemme eteenpäin, Heiskanen päättää.

Mikä on Finnish Learning Awards?

Finnish Learning Awards nostaa esiin ja palkitsee yrityksiä ja organisaatioita, jotka ovat toiminnallaan viitoittaneet tietä kohti modernia oppimista ja rakentaneet inhimillisempää, kestävämpää ja tuottavampaa työelämää. Kilpailun järjestää Skille-verkosto.

Artikkeli
Mistä ainekset työkulttuurin uudistukseen? – Suuntamme on varmanrohkeasti eteenpäin
työelämä, yhtiötietoa 01.04.2026

Voisit olla kiinnostunut myös näistä