Suomen kolmessatoista yliopistossa työskentelee yhteensä n. 30 000 työntekijää, joista n. 20 000 vastasi tänä syksynä toteutettuun kyselyyn. Työkyvyttömyysriskien ja työkyvyttömyyden riskiryhmien tunnistamisessa auttava kysely on osa Varman ja yliopistojen välistä yhteistyötä, ja vastaajamääränsä ansiosta se antaa varsin kattavan kuvan koko yliopistosektorin työkyvystä ja sen kehityksestä.
Tänä syksynä yliopistoväki vastasi uudistettuun kyselyyn, jota on kehitetty yhteistyössä yliopistojen kanssa. Kysely pureutui nyt entistä tarkemmin työkykyä uhkaaviin riskitekijöihin.
Työkyvyttömyysriskien hallinnan painopiste siirtynyt nuoriin
Työkyvyn ylläpidon kannalta on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota niihin työntekijäryhmiin, joihin kohonnut työkyvyttömyyden riski kohdistuu.
– Eläkeyhtiön näkökulmasta työkyvyttömyysriskien hallinnan teema on siirtynyt ikääntyneiden työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämisestä siihen, miten nuoret saadaan työyhteisöön mukaan ja miten mielenterveyden ongelmia ratkotaan, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.
– On hienoa, että työkykynäkökulma tulee kyselyssä nyt hyvin esille. Isot digitalisaatiohankkeet ja niistä seuraavat jatkuvat mikromuutokset kuormittavat erityisesti palveluhenkilöstöä. Akateemisen uran paineet näkyvät puolestaan erityisesti nuorten tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien työhyvinvoinnin kokemuksessa, kertoo Aalto-yliopiston henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen.
Hyvä esihenkilötyö yhteydessä työkykyyn
Työn voimavaratekijöillä tarkoitetaan asioita, jotka motivoivat työntekijää, edistävät työn sujumista ja helpottavat työn vaatimusten kohtaamista. Yliopistojen kyselyssä erityisinä voimavaratekijöinä nousivat esiin työn mielenkiintoisuus ja haastavuus, oman osaamisen hyödyntäminen sekä hyvä lähiesihenkilötyö.
– Koronan aiheuttamasta poikkeusajasta huolimatta kysely osoittaa tietyillä osa-alueilla hienoa muutosta parempaan. Muun muassa halukkuus suositella yliopistoa työnantajana on kasvanut, ja esihenkilötyö saa hyviä arvosanoja, iloitsee Helsingin Yliopiston henkilöstöjohtaja Tiia Tuomi.
Kaiken kaikkiaan Suomessa on selvitty koronan aiheuttamasta etätyöajasta hyvin. Risto Murto arvioi tämän taustalla olevan muun muassa tekniset valmiutemme sekä yleinen luottamus työnantajien ja työntekijöiden välillä.
Etätyön määrä jatkunee monilla työpaikoilla korkeana, vaikka käytännöissä onkin suuria työnantajakohtaisia eroja. Yhteisöllisyyden vahvistaminen tässä niin sanotussa hybridiajassa on tärkeää myös yliopistoissa.
Kysely hyvä työkalu työkyvyttömyyden riskitekijöiden ja riskiryhmien tunnistamiseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön "korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030" -työssä määriteltyjä tavoitteita ovat mm. hyvinvoiva korkeakouluyhteisö ja se, että korkeakouluista tehdään Suomen parhaita työpaikkoja. Nyt toteutettu kysely antaa vertailukelpoista seurantatietoa matkalla kohti näitä tavoitteita. Varma on myös tukemassa yliopistoja, kun nämä suunnittelevat työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyviä toimia vuodelle 2022.
– Uudistuneessa kyselyssä on otettu merkittävä askel eteenpäin. On hienoa, että Varma on mukanamme osaavana kumppanina, joka tuo mukaan näkemystä koko Suomen työelämästä. Tämä mahdollistaa yliopistokentän työkyvyn suhteuttamisen muihin vastaaviin työntekijäryhmiin, summaa Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen.