Kuntoutujan työkykyarvio – ensimmäisiä tuloksia uuden työvälineen käytöstä

Kuntoutuksen onnistumisen arviointi on keskeinen osa työeläkekuntoutuksen kehittämistä. Kevan ja Varman yhteistyönä kehittämä, vuonna 2024 käyttöönotettu Kuntoutujan työkykyarvio tarjoaa helpon ja nopean tavan mitata kuntoutujan omaa kokemusta kuntoutuksen hyödyistä. Tähän mennessä tehdyt arviot osoittavat, että kuntoutus edistää työelämässä jatkamista ja parantaa työkykyä.

Keva ja Varma ovat kehittäneet yhteistyössä kuntoutujan omaa kokemusta mittaavan työ- ja toimintakyvyn kyselyn. Uusi kuntoutujan työkykyarvio otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa. Työvälineen kehitystyössä on hyödynnetty aiemmin alalla käytössä olleita mittareita, kuten Työterveyslaitoksen Kykyviisaria.

Tavoitteena saada tietoa työ- ja toimintakyvyn muutoksista kuntoutuksen aikana

Kuntoutujan työkykyarvion kohderyhmänä ovat ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat, jotka ovat saaneet myönteisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen. Kyselyssä asiakas pääsee arvioimaan terveydentilaa, omaa työkykyä, suhdetta työelämään, uskoa tulevaisuuteen työskentelyedellytysten osalta sekä kokemaansa kuntoutuksen hyödyllisyyttä. Kuntoutujat täyttävät työkykyarvion kaksi kertaa: kuntoutuksen ennakkopäätöksen saamisen jälkeen ja kuntoutustoimenpiteiden päättyessä. Näin voidaan tarkastella työ- ja toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta.

Tähän mennessä kyselyihin on saatu yli 4 000 vastausta, joista Varman asiakkaiden osuus on noin 1400.

– Moni vuonna 2024 alkanut kuntoutusprosessi on vielä kesken, ja tämän vuoksi jälkimmäisen kyselyn vastausmäärä on pienempi. Tiedot eivät siis ole suoraan yleistettävissä, mutta antavat suuntaa, mitä muutoksia kuntoutujien työ- ja toimintakyvyssä tapahtuu ja miten kuntoutuksen hyöty koetaan, kuntoutuspalvelupäällikkö Anne Korhonen kertoo.

– Kuntoutujan oma arvio on yksi tärkeä tiedon lähde kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa ja palveluiden kehittämisessä, Anne Korhonen painottaa.

Kuntoutuksen läpikäyneet näkevät tilanteensa myönteisempänä

Kuntoutujan työkykyarvion tulokset osoittavat, että ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat kokevat terveydentilansa ja työkykynsä usein melko heikoksi. Työssä jatkamisen mahdollisuuksiin ei uskota vahvasti ja suhde työelämään koetaan epävarmaksi.

Ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneet näkevät tilanteensa kaikilta osin myönteisempänä kuin vasta kuntoutuksen ennakkopäätöksen saaneet. Noin puolet ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneistä katsoi, että kuntoutus edisti heidän työllistymistään tai opiskelupaikan saantia.

Alkumittauksessa sekä kuntoutusasiakkaat arvioivat terveydentilansa ja työkykynsä useimmiten melko huonoksi. Kuntoutuksen päättyessä kuntoutujat arvioivat tilanteensa paremmaksi, erityisesti työkyvyn osalta.

Ensimmäisessä kyselyssä suurin osa vastaajista katsoi, että työelämä ei ole heille ajankohtaista. Suhde työelämään arvioitiin toisessa, kuntoutuksen jälkeen tehdyssä mittauksessa kauttaaltaan paremmaksi. Kuntoutuksen päättyessä Varman vastaajista 45 prosenttia ilmoitti olevansa työssä ja koki omaavansa edellytyksiä työssä jatkamiseen.

Suurin osa ensimmäiseen kyselyyn vastanneista suhtautui epäilevästi työskentelyynsä 2 vuoden kuluttua, yli kolmasosa vastaajista ilmoitti tuskin työskentelevänsä. Toiseen kyselyyn vastanneet olivat asian suhteen toiveikkaampia. Varman asiakkaista 32 prosenttia arvioi melko varmasti työskentelevänsä.

Kuntoutus voi edistää työssä jatkamista ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta, vaikka työllistyminen ei tapahtuisi heti. Tämä näkyi kyselyssä parempina arvioina työelämäsuhde-kysymyksessä. Varman asiakkaista 44 prosenttia koki kuntoutuksen edistäneen työllistymistä tai opiskelupaikan saamista.

Asiakkaan oma arvio on tärkeä tiedon lähde kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa

– Kuntoutuksen alkuvaiheessa olevien ja kuntoutusohjelmansa jo päättäneiden arviot omasta työkyvystään ja työssä jatkamisen mahdollisuuksistaan poikkeavat toisistaan. Ilahduttavaa on, että kuntoutuksen läpikäyneet antavat kauttaaltaan paremmat arviot työkyvylleen ja uskovat enemmän työssä jatkamisen mahdollisuuksiin, Anne Korhonen sanoo.

Työkykyarvioiden tulokset eivät kerro suoraan ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta, mutta tuovat esiin asiakkaiden omaa kokemusta ennen ja jälkeen kuntoutuksen.

– Tulosten perusteella voidaan seurata asiakkaiden kokemuksissa tapahtuvaa muutosta ja etsiä yhteyksiä eri kuntoutustoimenpiteiden ja asiakaskokemusten välille. Kuntoutujan oma arvio on yksi tärkeä tiedon lähde kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa ja palveluiden kehittämisessä, Anne Korhonen painottaa.

Blogi
Työeläkekuntoutusta on uudistettava työllistymistä edistäväksi
kuntoutus 14.08.2024

Voisit olla kiinnostunut myös näistä