Mitä työkokeilu ja työhönvalmennus tarkoittavat käytännössä?
Työkokeilu on työpaikalla toteutettava määräaikainen järjestely, jossa kuntoutuja kokeilee työkyvylleen sopivia tehtäviä käytännössä esimerkiksi pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Työkokeilussa työtehtäviä voidaan järjestellä uudelleen, ja työaikaa voidaan lisätä vaiheittain. Työkokeilu kestää tavallisesti kolme kuukautta.
– Työkokeilu on turvallinen tapa testata, miten työ sujuu muuttuneessa tilanteessa. Työtehtäviä ja työaikaa voidaan rakentaa askel askeleelta kuntoutujan työkykyä tukeviksi, kuvaa palvelupäällikkö Anne Korhonen.
Työhönvalmennuksessa kuntoutuja hankkii uutta ammattitaitoa työssä oppimalla. Sen rinnalle voidaan tarvittaessa liittää koulutusta tai kursseja.
– Työhönvalmennuksessa tärkeää on, että uudet työtehtävät ovat terveydelle sopivia, kuntoutuja pääsee oppimaan uutta käytännössä ja hän saa riittävästi tukea arjen työtilanteisiin. Työhönvalmennuksessa työtehtävän tulee lähtökohtaisesti olla sellainen, jossa henkilö voi jatkaa valmennuksen jälkeen, Anne Korhonen kertoo.
Palkallisuus rakentaa siltaa takaisin työelämään
Kuntoutuksen ajalta maksamme kuntoutujalle kuntoutusrahaa, joka vastaa työkyvyttömyyseläkettä kolmanneksella korotettuna. Jos kuntoutus on palkallinen, työnantaja maksaa kuntoutujalle palkkaa, ja maksamme kuntoutusrahan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle.
– Kun kuntoutus toteutuu palkallisena, kuntoutuja on työpaikalla selkeästi työntekijän roolissa. Se voi vahvistaa tunnetta siitä, että oma työpanos on merkityksellinen ja että työhön palaaminen on aidosti mahdollista, palvelujohtaja Sanna Salminen korostaa.
Kuntoutujan näkökulmasta palkallisuus tarkoittaa myös mahdollisesti parempaa toimeentuloa, eläkkeen karttumista palkasta ja työsuhde-etuuksia.
Työnantajalle palkallinen kuntoutus on keino rakentaa vastuullista työelämää tarjoamalla yhdenvertaisia työelämämahdollisuuksia. Palkallinen kuntoutus voi myös auttaa organisaatiota säilyttämään tai löytämään uutta osaamista.
– Ammatillisen kuntoutuksen tavoite täyttyy, kun kuntoutuja työllistyy terveydentilalleen sopivaan tehtävään. Palkallinen kuntoutus on tärkeä askel kohti tätä työllistymisen tavoitetta, Sanna Salminen sanoo.
Palkallisen kuntoutuksen esteitä poistetaan yhteistyöllä
Työpaikoilla tapahtuvista kuntoutusohjelmista suurin osa on tällä hetkellä palkattomia.
Palkallisten kuntoutusohjelmien hyödyntämistä voivat hidastaa työnantajien kokema epävarmuus ja tiedon puute. Työnantaja voi pohtia esimerkiksi sitä, riittääkö kuntoutujan työkyky tehtävään, millaista tukea työpaikalla tarvitaan ja millaisia hallinnollisia järjestelyjä palkallisuus edellyttää. Myös perehdytys ja työn muokkaaminen voivat tuntua ylimääräiseltä työltä, jos ammatillisen kuntoutuksen keinot eivät ole tuttuja. Kuntoutujalle palkallisuus voi puolestaan tuoda onnistumisen paineita.
– Työnantajan ja kuntoutujan ei tarvitse ratkaista asioita yksin. Varma, työterveyshuolto ja tarvittaessa kuntoutuskumppani auttavat suunnittelemaan kuntoutuksen niin, että paluu työhön on mahdollisimman realistinen ja hallittu, Anne Korhonen painottaa.