Loppukesästä kasvaneet tartuntaluvut kertovat koronaviruksen voimasta, joka alueellisen etätyösuosituksen myötä rajoittaa monen suomalaisen paluuta toimistolle. Hyvällä ilmastoinnilla, säännöllisellä siivouksella sekä työpisteiden väljällä sijoittelulla on mahdollista pienentää työpaikan tartuntariskiä. Toisaalta esimerkiksi lähikontakteja joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina ei pystytä karsimaan ilman etätyön osuuden kasvattamista.
– Kivijalkakaupoille, hotelleille, ravintoloille ja esimerkiksi elokuvateattereille kulunut kevät oli todella vaikea. Toimistoissa tilanne ei ollut niin paha, sillä kaikkien yritysten liiketoiminta ei vähentynyt dramaattisesti. Koronan ohella verkkokaupan kasvu on merkittävä asia, joka pistää monet yritykset arvioimaan uudelleen fyysisten tilojen kokonaistarvetta, kertoo Varman kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Ilkka Tomperi.
Työhyvinvointi hämärtyy etätöissä
Etätyö eittämättä tehostaa ajankäyttöä. Esimerkiksi kokoukset onnistuvat sähköisesti, eikä niitä varten tarvitse aina matkustaa kaupunginosasta, kaupungista tai jopa maasta toiseen. Kolikon kääntöpuolena on vapaan keskustelun ja luovan kahvipöytäideoinnin väheneminen.
Yltiötehokkuus voi myös ajaa kotitoimistolla pysyvästi työskentelevän työntekijän piippuun, kun työajan ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Lisäksi työergonomiaan ja työnhyvinvointiin liittyvät asiat eivät välttämättä ole optimaalisella tasolla, jos toimistotöitä paiskitaan hämärässä makuuhuoneen nurkassa tai meluisassa keittiössä ruokapöydän ääressä.
– Työpaikan yhteishenkeä on vaikea luoda ja ylläpitää, jos kaikki työskentelevät koko ajan etänä. Esimerkiksi ennen koronaa käynnistetyt kehitysprojektit on saatettu viedä onnistuneesti maaliin, mutta uusien käynnistäminen hajautetulla työskentelymallilla voi olla odotettua haastavampaa, Tomperi aprikoi.
Millainen on fyysisten toimitilojen tulevaisuus?
Äkillisestä etätyöpiikistä huolimatta toimitilatarpeen väheneminen ei ole itsestäänselvyys. Vaikka samanaikaisesti toimistolla työskentelevän henkilöstön määrä vähenee, pitää lähityötä tekeville varmistaa turvallinen työympäristö ja riittävät välimatkat koronariskin pienentämiseksi. Toimistojen design ja tilojen muunneltavuus nousevat arvoon arvaamattomaan. Joissakin tapauksissa on perusteltua harkita jopa useampia toimipisteitä.
– Hybridimallissa yrityksellä on yksi niin sanottu sydäntila ja sen lisäksi muutama pienempi satelliittitoimisto. Pääpaikka voi olla esimerkiksi Helsingin Ruoholahdessa ja satelliittitoimistot vaikkapa ydinkeskustassa ja Espoon Leppävaarassa. Yrityksen espoolainen työntekijä saattaa tehdä pari päivää etätöitä kotona, käydä pyörällä Leppävaarassa kahtena päivänä viikossa ja ehkä viettää yhden työpäivän Ruoholahdessa, Tomperi havainnollistaa.
Hyvinvointitoimisto pitää huolta työntekijöistä
Uuden teknologian avulla toimitiloista on mahdollista tehdä entistä viihtyisämpiä ja turvallisempia. Tällaisia keksintöjä ovat esimerkiksi ääniohjatut hissit ja kalusteissa käytettävät antibakteeriset ja likaa hylkivät pinnat.
Kaiken kaikkiaan käyttäjien hyvinvointia vaalivat toimitilat ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan, ja koronaepidemia tuskin tulee vähentämään niiden tarvetta. Siksi esimerkiksi Varma hakee parhaillaan Salmisaaren-toimistolleen WELL-hyvinvointisertifikaattia.
– Hyville toimistoille riittää kysyntää myös jatkossa, vaikka korona varmasti vaikuttaa tähänkin sektoriin.
– Sen sijaan erityisesti hotellit ja osin ravintolat kärsivät koronan pitkittymisestä. Silti täytyy muistaa, että matkailu on globaali megatrendi. Valtaosa vaikkapa kiinalaisista ei ole vielä käynyt Yhdysvalloissa tai Euroopassa, joten on vaikea nähdä matkailun kuolevan tämän poikkeustilanteen seurauksena. Tilanteen tervehtymiseen voi tosin mennä muutama vuosi, Tomperi pohtii.
Varma luottaa yhä logistiikkakiinteistöjen ja asuntojen kysynnän vahvistumiseen, sillä verkkokaupan volyymit kasvavat ja kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike jatkuu. Varman suorista kiinteistösijoituksista noin 30 prosenttia on suurten kaupunkien asuntokohteissa.