Kuntoutustuelta takaisin muuttuvaan työelämään

Nykypäivän työelämä vaatii työntekijöiltä uudenlaista osaamista, oman työkyvyn johtamista muuttuvissa tilanteissa sekä hyvää stressinsietokykyä. Pitkältä sairauslomalta palaavalla työntekijällä on aiempaa haastavampaa selvitä työelämän murroksessa erilaisten oireiden kanssa. Perinteisten työhönpaluun tukimuotojen lisäksi tarvitsemmekin uudenlaista ajattelua ja konkreettisempaa tukea.  

Kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke tähtää työelämään paluuseen. Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon tai kuntoutuksen avulla, myönnämme eläkkeen kuntoutustukena.

Kuntoutustuella olevien työntekijöiden seurannalla ja kuntouttavilla toimenpiteillä voidaan ennaltaehkäistä työkyvyttömyysriskiä. Mitä pidempään työntekijä on ollut poissa työstä, sitä suurempi on riski eläköitymisestä pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Esimerkiksi vaikeissa mielenterveyden häiriöissä on tyypillistä, että ne vaativat pitkää hoitoaikaa ja työhön paluuta yritetään useamman kerran terveydentilan muutosten mukaan.

Esimiehen säännöllinen yhteydenpito pitää työntekijän ajatukset työelämässä, eikä hän koe vieraantuvansa työyhteisöstä. Yhteydenpito myös madaltaa työhön paluun kynnystä. Sairauslomalta paluun suunnittelu on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin työtekijän ja työterveyshuollon kanssa. Jos työntekijän ajatukset suuntautuvat eläkkeelle, on vaikea saada häntä enää motivoitumaan työhön paluuseen.

Työterveyshuolto seuraa työntekijän terveydentilaa ja ohjaa työntekijän oikea-aikaisesti takaisin työelämään, esimerkiksi työkokeilun avulla. Oikea-aikainen työhön paluu tukee toipumista ja työkyvyn säilymistä​. Työ itsessään kuntouttaa myös, ja toivon ylläpitäminen sairaudesta huolimatta vaikuttaa mielialaan.  

Kuntoutustuelta palaava työntekijä on ollut poissa töistä pitkään, jopa useamman vuoden. Tuttu ja turvallinen tapa tehdä työtä, työn sisältö ja toimintaympäristö ovat saattaneet muuttua, ja uuden oppiminen voi pelottaa, vaikka se on usein välttämätöntä. 

Työterveysneuvottelussa työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon olisi hyvä miettiä työkyvyn rajoitteen ennusteen sekä jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn lisäksi erikseen myös osaamista. Millaista osaamista nykyisissä työtehtävissä tarvitaan ja miten osaamisen puutteet heijastuvat työkykyyn? Saako työhön palaava riittävästi tukea ja millaisia työkaluja ja keinoja voitaisiin hyödyntää? Tarvitseeko työntekijä lisäkoulutusta?

Esimies seuraa työhön palaajan työssä suoriutumista ja työterveyslääkäri terveydentilaa. Myös työyhteisöllä on tärkeä tukijan rooli muutostilanteessa. Yhdessä tekeminen, empatia ja tunne, että tekee merkityksellistä työtä, tukevat työkykyä ja tarjoavat keinoja työelämän muutosten käsittelyyn.

Työntekijän oma aktiivisuus ja motivaatio ovat avain onnistuneeseen työhön paluuseen. Sitä tukee myös halu kehittää osaamista sekä hyvät työelämätaidot. Uudenoppiminen vie kuitenkin aikaa ja tämä pitää myös hyväksyä. Työhön liittyvät muutokset voivat ahdistaa ja vaikeuttaa työhön paluuta, jos tukea ei ole saatavilla. Haasteiden ratkaisu edellyttää uudenlaista keskustelua, työkaluja ja asennetta kaikilta osapuolilta.