Työ teollisuudessa on monin tavoin kuormittavaa – ratkaisuja työkyvyn edistämiseen kuitenkin on

Varman data osoittaa, että teollisuudessa on suuria ryhmäkohtaisia eroja työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa. Korkein työkyvyttömyyseläkealkavuus on suuressa teollisuusvalmistuksessa sekä metalliteollisuudessa. Alhaisin työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus on teollisuuden ja rakentamisen asiantuntijaorganisaatioissa. Naisilla työkyvyttömyyden riski on miehiä suurempi kaikissa yritysryhmissä lukuun ottamatta pieniä metsä-, kala- ja riistatalousyrityksiä. Yleisin työkyvyttömyyden diagnoosi teollisuuden mies- että naispuolisilla työntekijäammatissa toimivilla on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Asiantuntijoilla ja johtajilla yhtä ylivoimaisesti suurinta työkyvyttömyyden syytä ei ole.

Työolot ovat tutkitusti yhteydessä työkyvyttömyyteen. Teollisuuden työympäristössä on monia riskitekijöitä, ja työ voi olla fyysisesti raskasta. Töissä on myös useita kuormittavia työaikapiirteitä. Erityisen kuormittavaa on vuorotyö ja yötyö. Tutkimukset osoittavat myös, että työn psykososiaalinen kuormittavuus teollisuudessa on lisääntynyt. Työn psykososiaalinen kuormitus voi liittyä esimerkiksi johtamisen haasteisiin, yksintyöskentelyyn tai jatkuvaan muutokseen ja epävarmuuteen. Työn ja toimintaympäristön muutokset muuttavat myös työkyvyn riskejä, ja esimerkiksi asiantuntijatyön lisääntyminen teollisuudessa lisää työn kognitiivista kuormitusta.

Teollisuuden työpaikoilla on monia keinoja hallita työhön liittyviä fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä vahvistaa työntekijöiden työkykyä.

Riittävä perehdyttäminen ja työhön opastus, hyvä työergonomia, työjärjestelyjen muokkaaminen, kuten yksipuolisen työn monipuolistaminen, työtehtävien vaihtelu sekä työkierto, ovat keskeisiä keinoja työn fyysisen kuormituksen hallintaan. Työpaikalla on hyvä huolehtia myös työn tauottamisesta ja riittävästä palautumisesta työpäivien aikana ja niiden välillä sekä tarvittaessa hyödyntää työtä keventäviä teknisiä apuvälineitä. Lisäksi työntekijöille on hyvä tarjota tukea ja tietoa oman fyysisen kunnon edistämiseen.

Monet työn voimavarat tukevat teollisuudessa työskentelevien mielen hyvinvointia ja työkykyä. Esimerkiksi hyvä johtaminen ja esihenkilötyö, töiden sujuva organisointi, vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet, sosiaalinen tuki sekä toimiva tiedonkulku auttavat työn psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa. Myös osaamisen kehittäminen on työkyvyn kannalta tärkeää. Osaamisen kehittämisessä on tärkeä huomioida sekä työn muutosten edellyttämät vaatimukset työssä tarvittavista taidoista että työntekijöiden omat tarpeet ja toiveet. Työpaikalla on tärkeää myös keskustella avoimesti mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä tukea työntekijöitä, joilla on mielen hyvinvoinnin haasteita. Erityisesti HR:n ja esihenkilöiden mielenterveysosaamisen vahvistaminen on tärkeää.

Toimivat työkyvyn edistämisen ratkaisut edellyttävät aina kulloisenkin tilanteen, työn ja toimintaympäristön tarkkaa analysointia. Vaikuttava työkyvyn edistäminen vaatii pitkäjänteistä työtä – muutokset eivät synny hetkessä.

Vaikuttavuuden kannalta on ehdottoman tärkeää tavoittaa ne henkilöt, joilla työkyvyn haasteita on. Työpaikalla on hyvä huolehtia toimivista käytännöistä varhaiseen tukeen, sairauspoissaolojen seurantaan, työhön paluuseen ja työterveyshuoltoyhteistyöhön. Työkyvyn edistäminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä työpaikan eri toimijoiden, työterveyshuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työeläkevakuuttaja on työpaikan tärkeä kumppani työkyvyttömyysriskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.