Mielenterveys haastaa: miksi ja mitä tehdä? Viisi ratkaisua työpaikalle

Mielenterveysongelmat eivät ole vain Suomen haaste, vaan koskevat laajasti Euroopan maita, kuten tuore raportti osoittaa. Huolestuttavaa, eikö? Kyseessä on ns. ”viheliäinen ongelma”, jonka ratkaiseminen ei ole helppoa eikä yksinkertaista. Toisaalta monet ratkaisujen avaimet ovat käsissämme – myös työpaikalla.

Mielenterveyden haasteiden taustalla on useita työelämään, yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä. Mikään yksittäinen tekijä ei yksinään selitä mielenterveysoireilun kasvua. Työ ja työelämä ylipäätään on jatkuvassa muutoksessa. Työ on tietotyövaltaistunut, ja samalla työn psyykkinen ja kognitiivinen kuormittavuus on kasvanut. Myös vaatimukset jatkuvasta uuden oppimisesta ja itseohjautuvuudesta voivat kuormittaa. Suorituskeskeisyys on ominaista kulttuurillemme, eivätkä suorituspaineet rajoitu yksinomaan työhön, vaan ne ulottuvat laajasti myös vapaa-aikaan. Yhtä lailla erilaiset yhteiskunnalliset kriisit – kuten sodat, ilmastonmuutos, koronapandemia – aiheuttavat usealle meistä huolta. Haasteita on myös mielenterveyspalveluiden saatavuudessa. Toisaalta mielenterveyden häiriöihin liittyvä stigma on vähentynyt, mitä voidaan pitää hyvänä kehityskulkuna. Juurisyitä mielenterveysoireiluun on haettu myös yksilötason tekijöistä – lapsuuden ja nuoruuden elinolosuhteista sekä yksilön vähäisistä voimavaroista. Merkityksellistä mielen hyvinvoinnin kannalta on myös terveyskäyttäytyminen eli riittävä lepo, uni, liikunta sekä monipuolinen ruokavalio. Keskustelua käydään myös sosiaalisen median käytön vaikutuksista mielenterveyteen, etenkin lapsilla ja nuorilla.

Mielenterveyden ongelma on eittämättä viheliäinen, ja vaatii toimenpiteitä sekä monella tasolla että taholla. Samanaikaisesti tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta tuesta ja mielenterveyden haasteiden hyvästä hoidosta. Lisäksi mielenterveystyöhön tarvitaan koko yhteiskunta, työpaikat mukaan lukien.

Työpaikoilla on useita mahdollisuuksia tukea työntekijöiden mielenterveyttä. Myös tutkimukset osoittavat, että useita vaikuttavia keinoja on. Työpaikkatason toimet voivat liittyä esimerkiksi psykososiaalisen työympäristön kehittämiseen, työn muokkaamiseen, työterveysyhteistyöhön sekä yksilön terveellisiä elintapoja tukeviin toimenpiteisiin.

Samalla työpaikat voivat kuitenkin kohdata käytännön haasteita. Mistä lähteä liikkeelle? Mitä tulisi konkreettisesti tehdä? Näihin kysymyksiin haimme vastauksia tutkimuksessamme, johon osallistui asiakasyrityksiämme, jotka ovat onnistuneet työntekijöiden mielenterveyden tukemisessa. Tutkimuksemme osoitti, että monet hyväksi todetut keinot ovat arkisia toimintatapoja, jotka voi ottaa käyttöön millä tahansa työpaikalla.

Jo inhimilliset kohtaamiset työn arjessa tukevat mielenterveyttä: se, että esihenkilöillä ja työkavereilla on aikaa jutella, ja että jokaiselle syntyy kokemus kuulluksi tulemisesta ja, että työstä saa merkityksellisyyden kokemuksia. Myös se, että töissä voi olla oma itsensä ja tuoda esiin omat ajatuksensa, tukee mielen hyvinvointia.

Tutkimuksen johtopäätökset olemme tiivistäneet viideksi työpaikkatason ratkaisuksi.

1. Luo hyvää vuorovaikutusta ja avointa ilmapiiriä: Rakentakaa työkulttuuria, jossa mielen hyvinvoinnista ja sen haasteista uskalletaan puhua avoimesti.
2. Panosta hyvään ja oikeudenmukaiseen johtamiseen: Esihenkilöllä on keskeinen rooli mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Hyvä esihenkilö välittää ja on aidosti läsnä, kannustaa, luottaa sekä kuuntelee työntekijöitään. Selkeät työn tavoitteet, töiden hyvä organisointi sekä riittävä työstä palautuminen on tärkeää.
3. Vahvista yhteisöllisyyttä: Huolehtikaa siitä, että kukin saa työhönsä tarvitsemaansa tukea, työntekijät tuntevat toisensa ja työssä on riittävästi kohtaamisia.
4. Huolehdi, ettei työ kuormita liikaa: Tunnistakaa työn kuormitustekijät ja vähentäkää liiallista kuormitusta. Samalla on tärkeää vahvistaa työn voimavaroja.
5. Varmista riittävä työkyvyn tuki: Huolehtikaa riittävistä varhaisen välittämisen, työkykyhaasteiden sekä työhön paluun tukitoimista. Työ itsessään kuntouttaa silloin, kun se on mitoitettu yksilön voimavarojen mukaisesti. Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa hyödyntää mielenterveyden ja työkyvyn edistämisessä.

Näen, että yksilöön keskittyvien toimenpiteiden ohella työpaikalla tarvitaan yhteisöllisiä ja ennakoivia toimenpiteitä. Riittävien yksilöllisten mielenterveyden tukipalveluiden ohella on ensiarvoisen tärkeää rakentaa yhteiskunta ja työpaikat sellaisiksi, jotka tukevat mielenterveyttä. Myös sillä on merkitystä, miten puhumme työstä ja työelämästä. Parhaimmillaan työ itsessään on tärkeä voimavara, joka tukee mielenterveyttä!