Eläkkeelle on hyvä valmentautua ja valmistautua

Taloushallinnon alalla työskentelevä Eija Ikonen ja hänen myynnissä työskentelevä työkaverinsa Seija Heikkilä tulivat hakemaan täsmätietoa Varman Kiinnostaako eläke -tilaisuudesta.

‒ Eläkeikä lähestyy. Tavoite-eläke askarruttaa, sillä olen ajatellut työskennellä siihen saakka. Pää on jo täynnä ideoita eläkeajan varalta, niin että ei tule aika pitkäksi, Eija Ikonen naurahti.

‒ Alkuvuoden kehityskeskusteluissa sivusimme jo aihetta lähiesimieheni kanssa. Eläkeikä tulee täyteen tämän vuoden lopulla. Tutkailen kuitenkin mahdollisuutta olla töissä tavoite-eläkeikään. Olen etsimässä täältä vinkkejä ja vahvistusta omaan päätöksentekoon, Heikkilä totesi.

Nelisenkymmentä eläkkeelle siirtymisestä kiinnostunutta kokoontui maaliskuun lopulla Varmaan kuulemaan ja selvittämään itseään askarruttavia asioita.

Varsinkin osittainen vanhuuseläke (OVE-eläke) ja sen vaikutukset tulevaan vanhuuseläkkeeseen kiinnostivat kovasti, samoin tavoite-eläkeiät sekä eläkkeen hakeminen käytännössä.

Osallistujien joukossa oli myös ulkomailla eläkeoikeutta ansainneita. Heitä odottavat aikanaan muita monimutkaisemmat ja enemmän aikaa vievät hakuprosessit.

Yksi heistä on Aime Saar. Hän tuli 13 vuotta sitten Virosta Suomeen työn perässä. Nahkakalusteinsinööri joutui vaihtamaan alaa ja työskentelee hotellissa kerroshoitajana.

‒ Eläkeasiat alkavat nyt kiinnostaa, kun ikää tulee pian 68 vuotta. Nyt alkaa tuntua siltä, että työelämä voisi riittää. Syksyllä tulee 50 vuotta työuraa täyteen, Saar kertoo.

Saar on jo selvittänytkin eläkeasioita. Hän näyttää mukanaan olevaa paperinippua: prosessi alkaa keväällä. Aikaa on varattu puolisen vuotta.

Aime Saarilla tulee syksyllä täyteen 50 vuotta työuraa. Eläkkeelle siirtyminen on vasta viime aikoina alkanut tuntua kiinnostavalta.  

Samana päivänä, kun Varman tilaisuus pidettiin, Eläketurvakeskus julkaisi selvityksen, jonka mukaan vain noin puolet suomalaisista osaa arvioida tulevan eläkkeensä määrän.

Eläkkeistä kiinnostuneet osallistujat eivät kuuluneet epätietoisten joukkoon. Varman palvelupäällikkö Helena Alkula piirsi kuitenkin kuulijoille suomalaisen eläkejärjestelmän pääpiirteet.

‒ Suomalainen eläkesysteemi on oikeasti helppo. Eläke maksetaan kerran kuussa, aina kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Eläkettä karttuu työstä yleensä 1,5 % vuodessa, ja jos eläkkeelle siirtymistä lykkää alimmasta mahdollisesta iästä, siitä hyötyy taloudellisesti.

Eläkkeen laskusääntökin on selkeä: ansio x karttumisprosentti/12. Karttumisprosentti on pääsääntöisesti 1,5. Vuoteen 2025 saakka yli 53-vuotiaille karttuu eläkettä 63-vuotiaaksi saakka 1,7 %.

Palvelupäällikkö Elina Juth kertasi suuren suosion saaneen osittaisen vanhuuseläkkeen pääkohdat: OVE-eläkettä voi hakea 61-vuotiaana, omasta tulevasta eläkkeestään voi nostaa etukäteen joko 25 tai 50 %, ja varhennusvähennys pienentää pysyvästi eläkkeen nostettavaa osaa 0,4 %/kk.
‒ Jos OVE-eläke kiinnostaa, kannattaa tehdä arviolaskelma siitä, paljonko se pienentää lopullista eläkettä, Juth muistutti.

Jos OVE-eläkettä alkaa nostaa, katumisaikaa on kolme kuukautta. Sen jälkeen eläkettä ei voi enää perua. Se muuttuu pysyväksi aina siihen saakka, kunnes vanhuuseläke alkaa juosta.

Eläke ei ala automaattisesti, vaan sitä on itse haettava. Olemassa olevan työsuhteen pitää päättyä, ennen kuin vanhuuseläke voi alkaa. Siksi työsuhteen päättymisestä kannattaa ensin sopia työpaikalla ja pistää eläkehakemus vetämään työeläkeyhtiöön vasta sen jälkeen.

Käsittely on nopeaa. Perustapauksessa pari viikkoa on tarpeeksi aikaa. Yksi hakemus riittää, oli sitten kyse julkisen tai yksityisen puolen työsuhteista tai yrittäjänä toimimisesta.

Työuran ei tarvitse loppua vanhuuseläkeikään, jos työskentelyyn on haluja ja mahdollisuutta. Tilastojen mukaan kymmenisen prosenttia vanhuuseläkeläisistä työskentelee joko satunnaisesti tai osa-aikaisesti. Yli kolmasosaa vanhuuseläkeläisistä ajoittainen työskentely kiinnostaisi.

‒ Jos eläkkeelle siirtyvä haluaa jatkaa vielä eläkkeellä saman työnantajan palveluksessa, työtehtävien tai palkan on muututtava olennaisesti. Muuten voidaan katsoa, että työsuhde jatkuu. Silloin työeläkkeeseen ei ole oikeutta, Juth huomautti.

Mitä toivot eläkepäiviltäsi, kehotti Varman kehityspäällikkö Maarit Mäkelä osallistujia aktiivisesti pohtimaan. Hän haastoi samalla kuulijoita kohtaamaan eläkkeelle siirtymisen tunnepuolta.

‒ Kyseessä on iso elämänmuutos, jota on hyödyllistä miettiä etukäteen. Se ei tuo pelkästään ihanaa vapautta, vaan myös epävarmuutta, kuten isot muutokset aina. Arki muuttuu.

Mäkelä tarjosi osallistujille työkaluja, joiden avulla itseään voi valmentaa kohtaamaan muutoksia. Vaikkapa työelämässä vastaan tulevia tai eläköitymistä.

‒ Ensimmäinen työkalu on se, että toivottaa muutoksen ja sen mukanaan tuomat tunteet tervetulleeksi. Jos ahdistaa, ahdistusta ei kannata karkuun juosta.

Toinen on se, että koska jokainen on oman elämänsä asiantuntija, jokainen voi myös määrittää itselleen sopivan sanan eläköitymistä kuvaamaan. Jos sana eläke ei tunnu hyvältä, voi puhua vaikka golflomasta.

‒ Eläkkeelle siirtyminen pakottaa miettimään elämää uusiksi. Ympäristö ja ihmiset muuttuvat. Monesti myös oma identiteetti muuttuu, kun työelämä jää taakse. Mistä tilalle uusi identiteetti?

Siihenkin on tarjolla työkalu, elämän kartta. Mikä elämässä on itselle tärkeää? Mitkä asiat tuovat arkeen rytmiä ja merkityksellisyyttä?

‒ Kannattaa miettiä hyvissä ajoin, mitä eläkkeellä haluaa tehdä. Listata konkreettisia asioita ilman turhaa sensuuria, irrotella rauhassa.

Kun mitä haluan tehdä eläkkeellä -lista on tehty, on aika laatia toinen lista. Siihen kerätään asioita, joita tarvitaan, että ensimmäisen listan asiat toteutuisivat.

‒ Jos haluat esimerkiksi liikkua luonnossa ja matkustaa maailmalla, tarvelistalle tulevat terveys ja liikuntakyky, uteliaisuus ja vaikkapa kielitaito, Mäkelä havainnollistaa.

Konkreettinen tätä tarvitaan -lista on hyödyllinen. Se voi ohjata elämään niin, että eläkeajan haaveilla on paremmat mahdollisuudet toteutua.

‒ Rakenna punainen lanka jo ennen eläkeikää niistä asioista, jotka edistävät eläkehaaveiden toteutumista. Kävele vaikka kotiin pidempää reittiä, ota hyvä ryhti bussipysäkillä tai kaupan kassajonossa. Pienillä asioilla on merkitystä, ja kehon kestävyyteen voi itse vaikuttaa aika paljon.

Mäkelä lataa työkalupakkiin vielä uteliaisuuden sekä sen, että asioihin, joihin ei itse voi vaikuttaa, ei kannata haaskata energiaansa.

Ja vielä yksi tärkeä vinkki: unohda miesten ja naisten työt. Entä kun se toinen ei enää jossain vaiheessa olekaan tekemässä omaa osaansa?

Kannattaa opetella hyvissä ajoin tekemään itse kaikenlaista. Myös niitä töitä, joita se toinen on aina hoitanut niin paljon kätevämmin.

Eläkkeelle siirtymiseen kannattaa valmistautua, sillä moni asia elämässä muuttuu, kehottavat Varman Maarit Mäkelä, Elina Juth ja Helena Alkula.

Eläkkeensaajat 2017

• Vanhuuseläkkeellä n. 1 330 000 henkilöä (72 %)
• Osittainen vanhuuseläke n. 11 700 henkilöä (1 %)
• Osa-aikaeläke n. 7 200 henkilöä (alle 1 %)
• Työkyvyttömyyseläke n. 206 000 henkilöä (11 %)
• Perhe-eläke n. 270 000 henkilöä (15 %)
• Maatalouden erityiseläke n. 12 000 henkilöä (1 %)

Lähde: Eläketurvakeskus