Toiminimen perustaminen – kolme ennalta huomioon otettavaa asiaa

Toiminimiyrittäjyys on yritysmuodoista yksinkertaisin ja pienyrittäjälle tyypillisin vaihtoehto. Toiminimen perustaminen on vaivattomampaa kuin tyypillisesti ajatellaan. Huomioi kuitenkin yrittäjän velvollisuudet, jotka koskevat myös toiminimiyrittäjää.

Lainsäädännössä toiminimellä tarkoitetaan yhtiömuodosta riippumatta yrityksen nimeä, mutta yleiskielessä toiminimiyrittäjyys ja toiminimen perustaminen ovat vakiintuneet tarkoittamaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimista. Vuosittain noin 18 000 suomalaista perustaa toiminimen ja aloittaa yrittäjätaipaleensa yksityisenä elinkeinonharjoittajana.

Kuka voi ryhtyä toiminimiyrittäjäksi?

Toiminimi sopii yritysmuodoksi niin päätoimiselle pienyrittäjälle kuin päivätyön ohessa sivutoimisesti lisätienestejä hankkivalle työssäkävijällekin. Suomen lain mukaan yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ryhtymisen edellytys on, että henkilön asuinpaikka on Euroopan talousalueella.

Nimestään huolimatta yksityisenä elinkeinonharjoittajana voi toimia myös yhdessä puolison kanssa. Toiminimi rekisteröidään kuitenkin aina vain toisen nimiin, vaikka puolisot perustaisivatkin toiminimen yhdessä. Myös alle 18-vuotias henkilö voi toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana huoltajan tai edunvalvojan suostumuksella.

Toiminimiyrittäjän velvollisuudet

Vaikka toiminimiyrittäjyys on yritysmuodoista yksinkertaisin, yrittäjän tulee huomioida kolme tärkeää velvollisuutta:

  1. kirjanpitovelvollisuus, jonka tarkoituksena omien ja yrityksen varojen erottelu
  2. arvonlisäverovelvollisuus, joka riippuu yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta
  3. yrittäjän eläkevakuutus, joka on pakollinen kaikille 18–69-vuotiaalle yrittäjille, joiden yrittäjätoiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja arvioitu työtulo on yli 8261,71 euroa (2022).

Kokosimme alle kattavan tietopaketin edellä mainituista velvollisuuksista.

1. Kirjanpitovelvollisuus

Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa yrityksensä taloudellisista sitoumuksista, sopimuksista ja kaikesta liiketoiminnasta omalla nimellään ja henkilökohtaisella omaisuudellaan. Hänellä on vastaavasti myös yrityksessään täysi päätäntävalta ja mahdollisuus nostaa yrityksestään varoja.

Toiminimiyrittäjällä on lisäksi kirjanpitovelvollisuus, joka on yrityksen koosta riippuen joko yhden- tai kahdenkertainen. Kirjanpidon tarkoituksena on erotella yrittäjän henkilökohtaiset varat yrityksen varoista. Vaikka käytännössä varat ovat yksityisen elinkeinonharjoittajan tapauksessa yhteisiä, on erottelu tärkeää muun muassa verotuksen kannalta. Erottelu hankaloituu nopeasti, jos yrittäjän henkilökohtaiset varat ja toiminimen tulot ja menot pyörivät saman pankkitilin kautta. Erillinen pankkitili yrityksen rahaliikenteelle helpottaa asiaa.

Yhdenkertaisessa kirjanpidossa liiketoimista kirjataan saadut tulot ja maksetut menot maksupäivän mukaan sekä eritellään verot. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on oikeutettu pitämään yhdenkertaista kirjanpitoa, jos enintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa.
  • Liikevaihto tai vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa.
  • Yrityksen palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä.

Jos kaksi tai kaikki kolme yllä mainituista ehdoista täyttyy päättyneellä sekä sitä edeltävällä tilikaudella, tulee kirjanpito tehdä kahdenkertaisena. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tilikausi on kalenterivuosi. Useimmat toimintaansa aloittelevat toiminimiyrittäjät ovat oikeutettuja yhdenkertaiseen kirjanpitoon. Lisätietoa yhden- ja kahdenkertaisen kirjanpidon eroista ja edellytyksistä voit lukea UKKO.fi -sivustolta.

2. Arvonlisäverovelvollisuus

Arvonlisävero tarkoittaa kulutusveroa, joka lisätään myytävän palvelun tai tuotteen hintaan sitä koskevan arvonlisäverokannan mukaisesti. Toiminimiyritys on arvonlisäverovelvollinen, jos sen liikevaihto ylittää 12 kuukauden tilikauden aikana 10 000 euroa. 1.1.2021 tai sen jälkeen alkaneissa tilikausissa raja on 15 000 euroa. Yritys on tällöin ilmoitettava Verohallinnon alv-rekisteriin arvonlisäveron eteenpäin maksamista varten. Ilmoittautuminen onnistuu perustamisilmoituksen jättämisen jälkeen, kun toiminimiyrityksellä on Y-tunnus. Jos yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen, arvonlisäveroa ei myöskään laskuteta asiakkaalta yrityksen tekemän myynnin yhteydessä.

Alv-rekisteriin voi ilmoittautua myös vapaaehtoisesti, vaikka yrityksen liikevaihdon arvioitaisiin jäävän alle 15 000 euron rajan. Tätä on syytä harkita erityisesti, jos 15 000 euron liikevaihtorajan rikkoutumista pitää edes jossain määrin mahdollisena. Jos yritystä ei ole ilmoitettu alv-rekisteriin, mutta tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa, on arvonlisäverot maksettava takautuvasti koko tilikauden myynneistä.

Vastaavasti jos yritys on ilmoitettu rekisteriin arvonlisäverovelvolliseksi, mutta tilikauden liikevaihto jää lopulta alle 15 000 euron rajan, saa jo maksetut arvonlisäverot haettua täysimääräisenä takaisin niin sanotun alarajahuojennuksen perusteella. Saatavia tulee kuitenkin olla enemmän kuin yrityksen tekemiin ostoihin sisältyneitä, verotuksessa vähennettäviä arvonlisäveroja.

Toiminimiyrityksen liikevaihtoa ja arvonlisäverovelvollisuutta arvioidessa on syytä ottaa huomioon, että ensimmäisen tilikauden pituus saattaa poiketa täydestä kalenterivuodesta. Tällöin tilikauden aikana tehty liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämä tapahtuu kertomalla tilikauden liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla kertolaskun tulo tilikauden täysien kuukausien määrällä.

3. Yrittäjän eläkevakuutus

YEL-vakuutus, eli yrittäjän eläkevakuutus on pakollinen jokaiselle 18–69-vuotiaalle yrittäjälle, jonka yrittäjätoiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja jonka arvioitu työtulo on yli 8261,71 euroa vuositasolla (2022), eli kuukausitasolla noin 689 euroa. YEL-vakuutus on otettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa vakuutusvelvollisuuden kriteerit täyttävän toiminnan aloittamisesta. Uusi yrittäjä saa YEL-maksuista 22 % alennusta neljän ensimmäisen vuoden ajan. Yrittäjän eläkevakuutusmaksut voi vähentää täysimääräisesti joko henkilökohtaisessa tai yrityksen verotuksessa.

YEL-työtulo kuvastaa yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa, ja sen tulee vastata sellaista vuosipalkkaa, joka maksettaisiin samasta työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle henkilölle. YEL-työtulo arvioidaan aina vuositasolla. Jos työpanoksen arvo muuttuu, voi työtuloon tarvittaessa hakea muutosta kesken vuoden – ei kuitenkaan takautuvasti.

Yrittäjän eläkevakuutuksen perusteena oleva YEL-työtulo vaikuttaa yrittäjän eläkekertymän lisäksi myös yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan. Esimerkiksi sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja työttömyyskorvauksen määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella.

Toiminimen perustaminen – näin se käy

Jos kiinnostuit toiminimiyrittäjyydestä, keräsimme vielä tärkeimmät käytännön vinkit toiminimen perustamiseen.

  1. Tee toiminimen perustamisilmoitus. Toiminimen perustaminen ja nimisuojan hankkiminen onnistuu perustamisilmoituksella Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin, eikä se edellytä minimipääomaa. Toiminimen perustamisesta peritään kuitenkin käsittelymaksu. Verkossa perustamisilmoituksen lähettäminen tapahtuu YTJ-palvelussa. Paperilomake ohjeineen löytyy PRH:n sivuilta.
  2. Valitse toiminimellesi nimi. Toiminimen perustaminen vaatii nimensäkin mukaisesti, että yritykselle valitaan nimi. Nimen tulee olla yksilöivä, eli toista samanlaista ei saa löytyä kaupparekisteristä. Patentti- ja rekisterihallituksen nimipalvelu auttaa selvittämään jo rekisteröidyt toiminimet.
  3. Valitse toimiala. Yritykselle täytyy lisäksi määritellä toimiala. Kaupparekisteriin tehtävään toimialailmoitukseen on mahdollista sisällyttää useita toimialoja tai laventaa valittua toimialaa yleistoimialaan viittaavalla "kaikki laillinen liiketoiminta" -lisäyksellä. Patentti- ja rekisterihallitus antaa sivustollaan tarkempia ohjeita toimialan määrittelyyn. Tietyillä toimialoilla yritystoiminta on luvanvaraista. Saat selvitettyä yrityksen mahdollisesti tarvitsemat luvat Suomi.fi-palvelusta.
  4. Ilmoittaudu tarvittaviin rekistereihin Y-tunnuksella. Perustamisilmoituksen jälkeen yritys saa Y-tunnuksen, joka mahdollistaa ilmoittautumisen Verohallinnon alv-rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin sekä työnantajarekisteriin. Arvonlisäverovelvollisen rekisteriin ilmoittautuminen onnistuu joko OmaVerossa tai muutosilmoituksella YTJ-palvelussa. Työ- ja elinkeinotoimistolta starttirahan hakemista suunnittelevan on syytä huomioida, että starttirahaa on haettava ennen yrityksen perustamista.

Toiminimen kirjanpito ja yrittäjän eläkevakuutus kerralla kuntoon

Nordea Kirjanpito Plus on toiminimiyrityksen kirjanpitoon ja laskutukseen kehitetty palvelu, joka luo lisäksi automaattisesti alv- ja veroilmoitukset. Samassa yhteydessä on mahdollista hoitaa kuntoon myös yrittäjän eläkevakuutus.

Lue lisää Nordean verkkosivuilta

Hyödynnä maksuton yrittäjäkurssimme ja onnistu yrittäjänä

Haaveiletko ensimmäisen yrityksen perustamisesta? Tai oletko kenties juuri perustanut yrityksen? Haluamme yhdessä kumppaniemme Ifin ja Nordean kanssa tukea sinua tällä uudella ja jännittävällä polulla. Siksi kehitimme aloittaville yrittäjille ja yrittäjyyttä pohtiville Onnistu yrittäjänä -kurssin.

Kurssilla opit esimerkiksi yrittäjyyden eri muodoista, yrittäjän tuista, vakuutuksista ja pankkiasioista, liiketoimintasuunnitelman teosta ja oman työkykysi ylläpidosta. Saat tämän mittavan tietopaketin itsellesi täysin maksutta!

Tilaa maksuton yrittäjäkurssi itsellesi täältä

Voisit olla kiinnostunut myös näistä