On tapana sanoa, että nuoret haluavat työltään merkityksellisyyttä. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mikko Nykänen ei haluaisi niputtaa nuoria yhdeksi ryhmäksi, mutta työn merkityksellisyys nousee hänenkin mukaansa esille lukuisissa tutkimuksissa.
– Nuorille on tärkeää tunnistaa, miten heidän työnsä vaikuttaa vaikkapa työyhteisöön, asiakkaan elämään, yrityksen tuotantoon tai laajemmin yhteiskuntaan. Se tukee merkityksellisyyden tunnetta. Tämä näyttää nousevan esille myös Onnistuneesti työuralle -hankkeessa, Nykänen kertoo.
– Työnantajan vastuulla on toki perehdyttää uusi työntekijä, mutta haluamme kannustaa nuoria myös pyrkimään tiedon äärelle oma-aloitteisesti, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mikko Nykänen Onnistuneesti työuralle -hankkeen tavoitteista.
Työterveyslaitos aloitti hankkeen yhteistyössä yritysten kanssa elokuussa 2020 ja aikoo esitellä alustavat tulokset maaliskuussa 2023. Tavoitteena on kehittää valmennus, joka tukee nuoria työntekijöitä työpaikoilla.
– Haluamme vahvistaa nuorten valmiuksia kehittyä työssä, innostua siitä ja ylipäänsä kokea työhyvinvointia. Samalla selvitämme, miten esihenkilöt voivat tukea nuoria näissä tavoitteissa.
Merkityksellistä, aktiivista ja ratkaisukeskeistä
Merkityksellisyys on yksi monista teemoista, joihin tutkimusryhmä keskittyy. Tutkijat ovat kysyneet nuorilta työntekijöiltä suoraan, mitkä asiat näitä mietityttävät työuran alussa. Tämä on tutkimuksen tarvekartoitusta, ja sen analysointi on vielä hieman kesken. Nykänen nostaa merkityksellisyyden rinnalle kuitenkin jo toisen suuren teeman – aktiivisuuden.
– Työnantajan vastuulla on toki perehdyttää uusi työntekijä ja tarjota hänelle riittävästi tietoa ja tukea, mutta haluamme kannustaa nuoria myös pyrkimään tiedon äärelle itse, oma-aloitteisesti. Aiempien tutkimusten mukaan tämä tukee uuden työn oppimista ja työyhteisöön tutustumista.
Nykäsen mukaan aktiivinen asenne voi auttaa myös silloin, kun käsillä on haasteita tai suorastaan ongelmia.
– Jokainen voi miettiä, mitä mahdollisuuksia itsellä on vaikuttaa esimerkiksi ottamalla asiat puheeksi. Haluamme tarjota keinoja, joilla nuoret voivat kehittää itsessään aktiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä.
Tavoitteena testattu valmennus kaikkien käyttöön
Ihan tyhjästä tutkimusryhmä ei aloita. Uusi valmennusmenetelmä pohjautuu Työuran uurtaja -ryhmätoiminnan malliin, jonka Työterveyslaitos on kehittänyt aiemmissa tutkimushankkeissaan. Sen keskeisiä periaatteita ovat vertaisoppiminen ja voimavaralähtöisyys.
– Valmennukseen tulee videokeskusteluita, ryhmätehtäviä ja omaa materiaalia niin ohjaajalle kuin valmennettavillekin. Tavoitteena on, että valmennus voidaan pitää omatoimisesti yrityksissä.
Koska käsillä on tutkimushanke, mitataan valmennusmenetelmä satunnaistetulla kenttäkokeella. Osa valmennettavista osallistuu valmennukseen ryhmässä, ja osa perehtyy itsekseen valmennusta vastaavaan tietopakettiin. Kaikki valmennettavat vastaavat tutkimuksen alussa ja lopussa kysymyksiin, jotka koskevat työelämävalmiuksia ja hyvinvointia.
– Tarkoituksenamme on tuoda kehitetyt menetelmät ja materiaali yleisesti suomalaisen työelämän käyttöön.
Mukana hoivaa, kauppaa, hallintoa ja siivousta
Työnantajista hankkeeseen ovat lähteneet mukaan Helsingin kaupunki, Tokmanni, Sol Palvelut Oy sekä Med Group, joka tunnetaan nimellä ONNI. Nykänen toivottaa myös muut yritykset tervetulleiksi.
– Lähdimme mukaan hankkeeseen Varman vinkistä. Meillähän on paljon nuoria töissä, ja meitä kiinnostaa, mikä saa heidät kiinnittymään alaan ja meihin, kertoo Ihmiset ja yhteisö -yksikköä johtava Katariina Lindholm ONNIsta.
Meitä kiinnostaa, mikä saa nuoret kiinnittymään alaan ja meihin, kertoo Med Groupin eli ONNIn Ihmiset ja yhteisö -yksikköä johtava Katariina Lindholm. Med Group eli ONNI työllistää paljon nuoria.
Vinkkaaja Varma toimii hankkeen ohjausryhmässä.
ONNIn yksiköistä mukana hankkeessa on ONNI hoiva, joka vie hoivapalveluita koteihin. Hoitotyötä tekevät tyypillisesti lähihoitajat ja sairaanhoitajat, kun taas henkilökohtaisen avustajan tehtäviin ei vaadita ammatillista koulutusta.
– Varsinkin avustamistehtävissä on paljon nuoria, jotka ovat vasta tulleet työelämään, ja moni heistä tekee tätä työtä opintojen tai toisen työn ohessa, Lindholm sanoo.
Lindholmin mukaan henkilökohtaisen avustajan työ voi haastaa tekijäänsä aika lailla.
– Työntekijän ja asiakkaan välinen suhde on monesti hyvinkin vahva ja sitoutunut puolin ja toisin, mutta työpäivästä puuttuu työyhteisön fyysinen läsnäolo. Sama koskee kotihoitoa.
Lindholm toivoo, että hanke tuo ONNIn käyttöön konkreettisia työkaluja, joiden avulla esimiehet voivat tukea nuoria työntekijöitä.
– Nuorten työntekijöiden sitoutuminen alalle ei ole tärkeää pelkästään meille vaan koko hoiva-alalle. Valtakunnallinen suuri kysymys on, mistä saadaan riittävästi ihmisiä hoitamaan ja hoivaamaan.
Työkaluja tukemaan nuorten työkykyä
Varman tutkimuspäällikkö Auli Airila korostaa, että nuorten sujuva kiinnittyminen työelämään edistää viime kädessä työkykyä.
– Etenkin mielenterveyden haasteet ovat usein nuorten työkyvyttömyyden taustalla. Uskomme, että tämä tutkimushanke tuo työpaikoille uusia työkaluja, joilla nuorten työkykyä voidaan tukea, Airila sanoo.
Airila osallistuu Onnistuneesti työuralle -hankkeen ohjausryhmään. Hän työskentelee Varman tutkimusyksikössä, jossa kartoitetaan esimerkiksi työkyvyttömyyden riskitekijöitä sekä keinoja niiden hallintaan.
Onnistuneesti työuralle -hanke
Työterveyslaitoksen Onnistuneesti työuralle -hankkeen tavoitteena on tukea nuorten työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja työhyvinvointia.
Hankkeen aikana kehitetään voimavaralähtöisiä menetelmiä nuorten työntekijöiden työurien tukemiseen työpaikoilla ja tutkitaan niiden vaikuttavuutta.
Varma on mukana hankkeen ohjausryhmässä.