Toiminimi, osakeyhtiö vai jokin muu – millainen yhtiömuoto sopii juuri sinun yrityksellesi?

Yritysmuodon valinta on yksi aloittavan yrittäjän tärkeimpiä päätöksiä. Yrittäjän ei kuitenkaan tarvitse jäädä päätöksensä kanssa yksin, vaan apua valintaan saa esimerkiksi Uusyrityskeskuksista. Vertasimme eri yhtiömuotojen vahvuuksia ja rasitteita.

Ylivoimaisesti suosituimmat yritysmuodot Suomessa ovat osakeyhtiö sekä toiminimi. Toiminimeä on helppo pyörittää, osakeyhtiö puolestaan sopii kasvuhakuiseen, rahoitusta vaativaan yrittämiseen. Yrittäjyyttä suunnittelevalle on kuitenkin tarjolla myös muita vaihtoehtoja.

Uuden yrityksen yhtiömuotoa kannattaa miettiä huolella. Yritysmuoto vaikuttaa niin verotukseen, kasvumahdollisuuksiin kuin siihen, kuinka paljon aikaa yrittäjän pitää varata hallinnollisiin töihin.

Jokaiseen yhtiömuotoon liittyy omat sääntönsä siitä, kuka on yrittäjän eläkelain mukaan yrittäjä. Myös yrityksessä työskentelevä perheenjäsen voi joskus tarvita YEL-vakuutuksen. Tämä riippuu yritysmuodosta ja perheenjäsenen työstä ja asemasta yrityksessä. Lue, miten yhtiömuoto vaikuttaa YEL-velvollisuuteen.

Toiminimi – pienimuotoiseen ja joustavaan yrittämiseen

Toiminimi eli virallisemmin yksityinen elinkeinonharjoittaja kannattaa valita yritysmuodoksi silloin, kun yritystoiminta halutaan pitää pienimuotoisena ja liikevaihto maltillisena. Se on helppo yhtiömuoto yritykselle, jolla ei ole tarvetta isoille lainoille, suurille varastoille, kalliille investoinneille eikä monimutkaiselle verosuunnittelulle.

– Toiminimi sopii yritysmuotona esimerkiksi sellaisille palvelualan osaajille, jotka työllistävät itse itsensä. Sen avulla vaikkapa parturi-kampaaja tai hieroja voi helposti myydä omaa osaamistaan ja työpanostaan, kertoo Vantaan Uusyrityskeskuksen eli YritysVantaan toimitusjohtaja Marketta Korhonen. Uusyrityskeskukset ovat Varman yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat maksutonta neuvontaa muun muassa yrityksen perustamiseen.

Toiminimi sopii Korhosen mukaan usein myös sivutoimisille yrittäjille, sillä se joustaa hyvin elämäntilanteen mukaan ja byrokratiaa on vähän. Jos taas yrityksen pitää tehdä isoja investointeja, ottaa ulkopuolista rahoitusta ja yrittäjyyden riskiä tai palkata työntekijöitä, toiminimi ei ole suositeltava. Siinä yrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista sitoumuksista, viime kädessä koko omaisuudellaan.

– Liiketoiminnan kasvaessa myös toiminimen verotus kiristyy, kun taas osakeyhtiössä pystyy tekemään enemmän verosuunnittelua. Toiminimi onkin usein viisasta muuttaa osakeyhtiöksi, kun toiminta laajentuu.

Avoin yhtiö – edellyttää suurta luottamusta

Avoimessa yhtiössä on vähintään kaksi yhtiömiestä, joilla on oikeus hoitaa yhtiön asioita itsenäisesti ja ilman lupaa toisilta yhtiömiehiltä. Jokainen yhtiömies vastaa yrityksen nimissä tehdyistä sitoumuksista – esimerkiksi veloista – yhteisvastuullisesti ja koko omaisuudellaan. Siksi avoin yhtiö vaatii yhtiömiehiltä ehdotonta keskinäistä luottamusta.

Korhosen mukaan avoin yhtiö on harvoin paras vaihtoehto yhtiömuodoksi. Sen ongelmana ovat juuri vastuukysymykset.

– Vaikka yhtiömiehet olisivat ylimpiä ystävyksiä yritystä perustettaessa, tilanteet voivat muuttua, ja esimerkiksi yrityksen nimissä otettu velka saattaa lopulta kaatua kokonaan yhden yhtiömiehen niskoille. Jos avoin yhtiö jollekin sopii, niin ehkä perheyritykselle, jossa keskinäiset sidokset ovat vahvat muutenkin kuin yrityksen kautta, Korhonen pohtii.

Kommandiittiyhtiö – kun mukaan halutaan sijoittaja

Perustamishetkellä kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalainen yhtiömies sijoittaa yhtiöön oman työpanoksensa, kun taas äänettömältä vaaditaan rahallinen panos.

Jos yrittäjä haluaa yritykseensä mukaan sijoittajan, kommandiittiyhtiö voi olla hyvä vaihtoehto. Se on osakeyhtiötä helpompi perustaa ja kevyempi hallinnoida.

– Vaikka kommandiittiyhtiöitä perustetaan kohtuullisen harvoin, se sopii pienehkölle yritykselle ja perheyritykselle ihan mainiosti. Perheyrityksessä äänetön yhtiömies löytyykin usein perheen tai suvun piiristä, Korhonen sanoo.

Kommandiittiyhtiötä perustettaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että vastuukysymyksissä yhtiömiehet eivät ole samalla viivalla. Vastuunalainen yhtiömies vastaa yrityksen päätöksenteosta, veloista ja sopimuksista henkilökohtaisesti. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu hänen sijoittamaansa pääomaan.

Osakeyhtiö – rajoitettu riski, hyvät kasvumahdollisuudet

Osakeyhtiö on hyvä vaihtoehto monille yrittäjille. Sen perustaminen on järkevää etenkin silloin, kun yritykseen tehdään isoja investointeja tai yhtiöön tulee useampia omistajia, jotka työllistyvät yritykseen. Osakeyhtiössä omistus jakautuu osakkeisiin, ja osakkeiden omistajat eli osakkaat ovat vastuussa yrityksestä vain omien sijoitustensa verran. Yrittäjä ei siis ole henkilökohtaisesti vastuussa esimerkiksi osakeyhtiön veloista, ellei hän ole taannut niitä omaisuudellaan.

Hallinnollisesti osakeyhtiö on raskaampi kuin jotkut muut yhtiömuodot, mutta se sopii hyvin yritykselle, joka tarvitsee pääomaa. Joskus rahoittajat saattavat jopa vaatia yhtiömuodoksi osakeyhtiötä.

– Monet aloittavat yrittäjät tuntuvat yhä ajattelevan, että osakeyhtiö on byrokraattinen yritysmuoto, jonka pyörittäminen vie paljon aikaa. Pienten osakeyhtiöiden lainsäädännöllisiä vaatimuksia on kuitenkin viime aikoina kevennetty. Hieman hallinnollista taakkaa tulee kahdenkertaisesta kirjanpidosta, tilinpäätöksistä, yhtiökokouksesta ja hallituksen pöytäkirjoista, mutta ne oppii kyllä nopeasti, jos on kumppanina hyvä tilitoimisto, Korhonen arvioi.

Osuuskunta – kokeilevan yhteisyrittäjän vaihtoehto

Osuuskunta on usein perustettu tuottamaan palveluja sen jäsenille. Suurimmat osuuskunnat löytyvät kaupan alalta ja pankkitoiminnasta, mutta yhtiömuoto on yleistynyt erityisesti yhteiskunnallisten ja luovan alan yrittäjien keskuudessa.

– Osuuskunta istuu usein yhtiömuodoksi henkilöille, joilla on keskenään erilaista osaamista ja jotka hyötyvät siitä, että he pystyvät kokeilemaan liiketoimintaa yhdessä. Se sopii esimerkiksi yritystoimintaa testaaville opiskelijoille tai käsityöalan yrittäjille, jotka haluavat luoda uudenlaisia tuotteita tai markkinoida palvelujaan, Korhonen sanoo.

Osuuskuntaan ei tarvita suurta aloituspääomaa, ja siihen voi liittyä ja siitä poistua hyvin sujuvasti. Korhosen mukaan löyhä sidos on toisaalta osuuskunnalle myös haaste, sillä sekin tarvitsee onnistuakseen aktiivisen vetäjän – vastuuhenkilön, joka on koko sielullaan kiinni toiminnassa.

Osuuskunnan jäsenet eivät virallisesti ole yrittäjiä, jos osuuskuntaan kuuluu yli seitsemän jäsentä. Jos taas osuuskunnan jäsenellä on nimenkirjoitusoikeus yksin, hänen omistusoikeutensa on yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia, hän on lakisääteisen yrittäjän eläkevakuutuksen piirissä.

Kevytyrittäjyys – yrittämistä ilman byrokratiaa

Kevytyrittäjä vastaa itse asiakashankinnastaan ja sopii työn tilaajan kanssa työsuorituksen sisällöstä, aikataulusta ja hinnasta. Kevytyrittäjän laskutus puolestaan hoituu usein jonkin verkossa toimivan laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelut huolehtivat yritystoiminnan byrokratiasta eli pakollisten työnantaja- ja vakuutusmaksujen ja ennakonpidätysten maksamisesta ja perivät kevytyrittäjältä laskusta palvelumaksun.

Korhosen mukaan kevytyrittäjyys sopii erinomaisesti yrittäjyyden kokeilemiseen. Kevytyrittäjyyttä suunnittelevien on silti hyvä huomata, että lainsäädäntö ei sellaista termiä tunne. Muussa kuin virka- tai työsuhteessa työllistyviä kutsutaan joko itsensä työllistäjiksi tai muussa omassa työssä työllistyväksi. Valtaosa itsensä työllistäjistä lasketaan nykyisin yrittäjiksi. Kevytyrittäjyydestä onkin tullut asia, johon törmätään yritysneuvonnassa yhä useammin.

– On hienoa, että tällainen palvelu on luotu. Nyt kevytyrittäjyyttä on kuitenkin kahdenlaista. Laskutusosuuskuntien kautta voi laskuttaa palveluista ilman, että tarvitsee perustaa yritystä tai hankkia y-tunnusta. Toisaalta on myös tahoja, jotka tarjoavat kevytyrittäjyyspalveluja siten, että saat y-tunnuksen. Toivonkin, että kevytyrittäjyydestä saataisiin selkeämpi julkinen linjaus. Nyt yritysneuvonnassa tulee vastaan kevytyrittäjyyttä kokeilleita henkilöitä, jotka eivät tiedä, että he ovat samalla perustaneet yrityksen.

Varman markkinointiviestinnän tarkoitus on edistää työeläkevakuuttamista ja markkinoida Varman palveluita. Julkaisemme lisäksi muuta sisältöä, joka voi olla merkityksellistä tai kiinnostavaa vakuutuksenottajalle tai yritystoimintaa aloittavalle. Tämä sisältö on yleisluonteista tietoa ja Varma ei vastaa sen täydellisyydestä. Emme voi vastata sisällön soveltuvuudesta kaikkiin tilanteisiin ja emme näin ollen vastaa julkaisussa olevan tiedon käytön aiheuttamista mahdollisista vahingoista. Julkaisun tietojen käyttö tapahtuu käyttäjän omalla vastuulla.

YEL – kaikkia yhtiömuotoja yhdistävä vakuutus

Yhteistä kaikille yhtiömuodoille on se, että yrittäjä yleensä tarvitsee lakisääteisen YEL-vakuutuksen eli yrittäjän eläkevakuutuksen, joka on yrittäjän sosiaaliturvan ja eläkekertymän perusta. Esimerkiksi ikä, työtulo ja yritysmuoto vaikuttavat siihen, tarvitseeko YEL-vakuutuksen.

Tutustu YEL-vakuutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin

 

Hyödynnä maksuton yrittäjäkurssimme ja onnistu yrittäjänä

Haaveiletko ensimmäisen yrityksen perustamisesta? Tai oletko kenties juuri perustanut yrityksen? Haluamme yhdessä kumppaniemme Ifin ja Nordean kanssa tukea sinua tällä uudella ja jännittävällä polulla. Siksi kehitimme aloittaville yrittäjille ja yrittäjyyttä pohtiville Onnistu yrittäjänä -kurssin.

Kurssilla opit esimerkiksi yrittäjyyden eri muodoista, yrittäjän tuista, vakuutuksista ja pankkiasioista, liiketoimintasuunnitelman teosta ja oman työkykysi ylläpidosta. Saat tämän mittavan tietopaketin itsellesi täysin maksutta!

Tilaa maksuton yrittäjäkurssi itsellesi täältä

Voisit olla kiinnostunut myös näistä