Useilla toimialoilla keskustellaan ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista alan toimintaan. Riskejä ja mahdollisuuksia pyritään kartoittamaan mahdollisimman kattavasti, jotta eri toimijat voivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa huomioida ne toiminnassaan.
Eläkeyhtiöillä on suhteellisen paljon sijoitettavia varoja. Varman sijoitustoimintaa ohjaa yhtäältä lainsäädäntö ja toisaalta strategia. Lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että eläkevarat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti. Vastuullisuus strategian painopisteenä taas takaa sen, että esimerkiksi ilmastonmuutos otetaan sijoittamisessa huomioon.
– Yksinkertaisesti ajateltuna vastuullinen sijoittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sijoitamme hyvin vähän öljy-yhtiöihin. Varmassa vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa kuitenkin myös selkeiden tavoitteiden asettamista ja niiden seuraamista, sanoo Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela.
Varman vuonna 2016 lanseeraaman ilmastopolitiikan tavoitteena oli pienentää hiilijalanjälkeä eri omaisuusluokissa vuoteen 2020 mennessä. Nämä tavoitteet saavutettiin kuitenkin jo vuoden 2017 aikana. Pidemmän aikavälin tavoitteena on muokata salkusta Pariisin ilmastosopimuksen alle 2 asteen tavoitteen mukainen.
Vastuullinen liiketoiminta ja tuotto kulkevat käsi kädessä
Kaikkia ilmastonmuutokseen liittyviä asioita ei voida ratkaista, mutta kun vastuullisuus on osana strategiaa, voidaan asioita tehdä laajemmin. Vastuullisuus ei saa olla päälleliimattua, vaan aidosti osa päätöksentekoa ja toimintaa. Kaskelan oma tausta on vahvasti sijoitustoiminnassa ja hän on ollut vuosia salkunhoitajana Varmassa.
– Pitkällä aikavälillä vastuulliset sijoituskohteet ovat tuottavampia, jota voi selittää sillä, että prosessit ovat kunnossa, Kaskela kertoo.
Millaisia asioita sijoittajan pitäisi ottaa huomioon vastuullisessa sijoittamisessa? Kaskelan mukaan suoraan sijoittaessa otetaan huomioon ihan perinteisiä salkunhoidollisia kysymyksiä, kuten mikä on käyttökate ja millainen strategia on suhteessa toimintaympäristön muutoksiin.
– Salkunhoitaja miettii muiden riskien ohella myös ilmastonmuutoksen tuomia riskejä. Niiltä ei voi sulkea silmiään, Kaskela toteaa.
Välillisesti sijoittamalla huomio tulisi kiinnittää siihen, miten rahastoyhtiöt ovat miettineet toimia ilmastonmuutoksen suhteen ja millaisia toimia on tehty.
– Rahastoyhtiöillä ei tarvitse olla tuhatsivuisia raportteja. Aiemmin voidaan keskittyä esimerkiksi siihen, millainen paino on fossiilisissa sijoituksissa tai millaista on riskienhallinta.
Sijoittajien kiinteistöt ilmastotieteen mukaisiksi
WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kollen mukaan energiatehokas ja ilmastokelpoinen rakennuskanta on kannattavaa sijoittamisen näkökulmasta.
Suuri osa energiasta käytetään Suomen kaltaisessa kylmässä maassa kiinteistöissä. Siksi WWF:n yksi strateginen painopiste onkin kiinteistöt. Etenkin institutionaaliset sijoittajat ovat keskeisiä toimijoita suomalaisessa rakennuskannassa.
– Rakennusten pitää olla vuoteen 2050 mennessä pitkälti päästöttömiä ja varsinkin korjausrakennus pitäisi saada kiihdytyskaistalle. Sijoittajilla on huomattavasti paremmat edellytykset saada remontit liikkeelle kuin vaikkapa asunto-osakeyhtiöiden hallituksilla, Kolle kertoo.
Rakennetun ympäristön riskit ovat hyvin konkreettisia. Kollen mukaan Helsingissä suurimmat riskit ovat tulvat, sekä äärimmäiset talviolosuhteet. Tulvakartat paljastavat haavoittuvimmat alueet, joissa näkyy jo nyt arvonalentumista.
– Suomeen on tulossa näillä näkymin Unkarin kaltainen ilmasto, meriveden pinta nousee ja sateet lisääntyvät. Sen vuoksi on aiheellista miettiä, miten rakennuskanta kestää muutokset, Kolle sanoo.
Kollen mukaan olisikin ensiarvoisen tärkeää, että tässä vaiheessa osattaisiin tehdä ennakoivia päätöksiä, sillä rakennusten elinikä on varsin pitkä. Esimerkkejä ennakoimisesta löytyy läheltä kuten katastrofaalisen suurtulvan kokenut Kööpenhamina. Kiinteistöjen suhteen yksi esimerkki on viherkattojen rakentaminen ja viheralueiden lisääminen, joiden avulla hulevedet voidaan saada kuriin.