Eläkesopimus vahvistaa järjestelmän kestävyyttä

Suomen hallitus on hyväksynyt työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman eläkesopimuksen. Neuvottelutulos syntyi hyvin vaaditussa aikataulussa ja ilmeisesti muutenkin ilman suuria tuskia.

Hallitus antoi lokakuussa 2023 järjestöille tehtäväksi neuvotella tarvittavista muutoksista työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Järjestöjen tuli löytää keinot eläkevakuutusmaksutason vakauttamiseen sekä julkisen talouden vahvistamiseen 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen. Lisäksi tuli sopia vakautusjärjestelmästä, jolla sopeudutaan mahdollisiin shokkeihin. 

Syntynyt neuvottelutulos on ennen kaikkea osoitus työmarkkinajärjestöjen kyvystä tehdä edelleen pitkäjänteisiä ratkaisuja eläkejärjestelmän kehittämiseksi yhdessä sopimalla. Tämän merkitys korostuu ajassa, jossa muuta sosiaalivakuutusta uudistetaan poliittisilla päätöksillä järjestöjen – tai osan niistä – toiveiden vastaisesti.

Neuvottelutulos on ennen kaikkea osoitus työmarkkinajärjestöjen kyvystä tehdä edelleen pitkäjänteisiä ratkaisuja eläkejärjestelmän kehittämiseksi yhdessä sopimalla.

Itse eläkesopimus keskittyy nyt sijoitustuottojen parantamiseen. Tähän pyritään osin hyvin teknisilläkin muutoksilla, joilla eläkeyhtiöiden sijoitusten osakepainoa voidaan kasvattaa. Osakepainoa on asteittain kasvatettu jo aikaisemmissa eläkeuudistuksissa, ja tulosten valossa valinta on ollut oikea. Eläkesijoittaminen on erittäin pitkäjänteistä työtä, ja tähän kohtuullinen riskin lisääminen sopii hyvin.

Sopimuksen toinen puoli on inflaatiovakauttaja, joka otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen. Se estää työeläkeindeksiä nousemasta kahden peräkkäisen vuoden aikana enempää kuin palkkakerroin. Käytännössä mekanismi leikkaisi indeksikorotuksia vuosien 2023–2024 kaltaisessa tilanteessa, jolloin eläkkeitä korotettiin ansiotason kehitystä voimakkaammin ja vanhuuseläkeiän ylittäneille syntyi poikkeuksellinen kannustin jäädä eläkkeelle ennen vuoden vaihtumista.

Hallituksen ministerit kiirehtivät jo kritisoimaan vakauttajaa riittämättömäksi. Käytännössä inflaatiovakauttajaa ei todennäköisesti tarvitsekaan kovin usein käyttää. Merkityksetön se ei kuitenkaan ole. Vuosi sitten se olisi pienentänyt indeksikorotuksia, ja olisimme säästyneet viikkoja velloneelta julkiselta keskustelulta, jossa poliitikot pohtivat eläkkeiden leikkaamista ja eläkeläisten osallistumista säästötalkoisiin.

Merkittävää on sekin, mitä uudistuksessa ei tehty.

Merkittävää on sekin, mitä uudistuksessa ei tehty. Mahdollisista etuusleikkauksista kirjoitettiin mediassa viime metreille, varsinkin koskien osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ja tutkinnoista ja työttömyysajalta karttuvia eläkkeitä. Näihin ei tällä kertaa kuitenkaan tarvinnut kajota. On hyvä, että eläkejärjestelmä tarjoaa jatkossakin joustoa työuran loppupäässä. Työttömyysajan eläkekarttuman leikkaaminen puolestaan olisi kohdistunut pienituloisiin eläkeläisiin ja lisännyt kansaneläkemenoja, mikä usein keskustelusta unohtuu.

Moni kommentoija ehti tyrmätä uudistuksen jo ennen sopimuksen julkistamista. Sopua on kritisoitu mm. eläkeläisten suojelemisesta nuorten kustannuksella, vääränlaisesta valmistelusta ja palkattomien jaksojen karttumien säästämisestä. Kritiikki on osin ristiriitaista, sillä esimerkiksi palkattomien jaksojen leikkaaminen olisi kohdistunut tuleviin, ei nykyisiin eläkeläisiin.

Viime kädessä uudistuksen riittävyys on kuitenkin poliittinen kysymys. Hallituksen toimeksiannossa pyydettiin järjestöiltä ennen kaikkea julkisen talouden vahvistamista, ja tämän tavoitteen on arvioitu ylittyvän kirkkaasti. Toisaalta toimeksiannossa ei vaadittu eläkemaksujen pienentämistä saati eläke-etuuksien leikkaamista, vaan päinvastoin riittävän etuustason turvaamista. Olisi kohtuutonta vaatia järjestöjä sopimaan laajemmasta uudistuksesta kuin mitä toimeksiannossa on pyydetty, semminkin kun hallitus on sovun nyt hyväksynyt.

Mielenkiintoista on nähdä tarkempia arvioita uudistuksen vaikutuksista.

Tämä tuo meidät takaisin ennen eduskuntavaaleja pohdituttaneeseen kysymykseen siitä, kuinka isoa uudistusta eläkejärjestelmä ylipäätään tarvitsee. Keskeisenä pontimena uudistukselle oli syntyvyyden alenemisesta aiheutuva eläkemaksujen pidemmän aikavälin korotuspaine. Tarkempia arvioita ei ole vielä nähty, mutta voitaneen olettaa, että uudistus auttaa tähän vaivaan. Lisäksi nyt saamme kolmannen vakautusmekanismin kahden aikaisemman (elinaikakerroin ja nouseva eläkeikä) rinnalle. Ne kaikki auttavat vakauttamaan maksutasoa ja ylläpitävät siten järjestelmän kestävyyttä. Mikä tärkeintä, eläkejärjestelmää uudistetaan pitkäjänteisesti ja sen omista tarpeista lähtien.

Olettaen että loputkin osapuolet hyväksyvät sopimuksen, seuraavaksi alkaa varsinainen valmistelu eli saavutetun sovun vieminen lainsäädäntöön. Mielenkiintoista on myös nähdä tarkempia arvioita uudistuksen vaikutuksista.

Uutinen
Eläkeuudistuksella tavoitellaan lisää kestävyyttä työeläkejärjestelmään
eläketurva, talous ja sijoitukset 28.01.2025

Sampo Varjonen

Yhteiskuntasuhdepäällikkö

Sampo Varjonen (VTT) on Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö. Sampo on työskennellyt aikaisemmin urallaan sosiaaliturvan tutkimuksen parissa sekä poliittisissa asiantuntijatehtävissä. Tutkijana Sampo on kiinnostunut sosiaalipoliittisesta päätöksenteosta sekä sosiaaliturvan rakenteista ja niiden muutoksesta.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä