Sijoitustoiminnan muutoksilla tähdätään parempiin tuottoihin
Nyt sovittu eläkeuudistus keskittyy erityisesti eläkevaroista kertyvien sijoitustuottojen parantamiseen. Tavoitteena on eläkeyhtiöiden riskinottomahdollisuuksia lisäämällä kasvattaa sijoitusten tuottoja pitkällä aikavälillä.
Uudistuksen tuomat mahdollisuudet kannustavat lisäämään osakkeiden osuutta sijoitussalkussa. Osakepainon lisääminen mahdollistaa paremmat tuotot. Osakepainon nostamisen myötä eläkeyhtiön tuotoissa voi olla tulevaisuudessa kuitenkin totuttua isompaa vaihtelua. Osakepainon lisäämiseen liittyvät riskit pienenevät, mitä pitempi on sijoittamisen aikahorisontti.
Eläkesijoittaminen on pitkän aikavälin sijoittamista. Jatkossakin eläkevarat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti.
Sijoitustoimintaan tulevien muutosten voimaantulo selviää lähiaikoina käynnistyvässä lainvalmistelussa.
Inflaatiovakauttaja hillitsee työeläkkeisiin tehtäviä indeksikorotuksia talouden poikkeustilanteissa
Eläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin tulee käyttöön uusi inflaatiovakauttaja. Inflaatiovakauttaja hillitsee maksussa oleviin työeläkkeisiin tehtäviä korotuksia sellaisissa tilanteissa, joissa kuluttajahinnat nousevat nopeammin kuin palkat (eli työeläkeindeksi kasvaa nopeammin kuin palkkakerroin) kahden perättäisen vuoden tarkastelujakson aikana. Inflaatiovakauttajaa voidaan soveltaa ensimmäisen kerran vuonna 2030 tehtäviin eläkkeiden indeksitarkistuksiin.
Työeläkeindeksillä korotetaan vuosittain maksussa olevia eläkkeitä, ja se perustuu 80-prosenttisesti inflaatioon ja 20-prosenttisesti palkkojen nousuun. Palkkakerroin taas määrittää eläkkeisiin tehtävät korotukset niille, jotka vielä ovat työelämässä, ja se perustuu 80-prosenttisesti palkkojen nousuun ja 20-prosenttisesti inflaatioon.
Jo käytössä olevia työeläkejärjestelmän vakauttajia ovat elinaikakerroin ja ikäluokittain nouseva eläkeikä.
Muita eläkkeisiin liittyviä muutoksia uudistukseen ei sisälly. Esimerkiksi eläkkeen kertyminen, eläkeiät ja osittaisen vanhuuseläkkeen edellytykset säilyvät ennallaan.
Eläkesopimuksessa TYEL-maksujen tasoksi on sovittu 24,4 prosenttia palkasta vuosiksi 2026–2030. Palkasta perittävien TyEL-eläkemaksujen suuruus pysyy samana tulevina vuosina.
Lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa edistäviä keinoja koskevasta selvityksestä ja työterveyshuollon kehittämisestä.
Seuraavaksi käynnistyy lainvalmistelu
Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtionvarainministeriö asettivat lokakuussa 2023 työryhmän selvittämään työeläkejärjestelmän uudistamista. Työryhmän tavoitteena oli selvittää tarvittavat työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Muutosten tuli vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa. Lisäksi selvitystyön tuli löytää keinot työeläkevakuutusmaksujen tason pitkän aikavälin vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.
Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 19.1. neuvottelutuloksen, jonka hallitus hyväksyi 23.1. Seuraavaksi eläkeuudistus siirtyy lainvalmisteluun.