Näin tuet työntekijöiden työkykyä ikäjohtamisen avulla

Työurien pidentäminen ja työssä jatkaminen ovat keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita. Työurat ovatkin pidentyneet, mutta edelleen työura katkeaa turhan usein työkyvyttömyyteen. Työpaikoilla tarvitaan siis yhä toimia, jotta työntekijät jaksavat työssään mahdollisimman pitkään. Ikäjohtaminen on yksi työpaikan keino tukea eri-ikäisten työntekijöiden työkykyä. Kun ikä nähdään voimavarana ja työtä ja työolosuhteita kehitetään yhdessä, on jokaisella paremmat mahdollisuudet hyvään työkykyyn ja pitkään työuraan.

Miksi ikäjohtaminen on tärkeää?

Suomi kuuluu maailman ikääntyneimpiin maihin, ja työikäisen väestön väheneminen haastaa työelämän kestävyyttä. Eri-ikäisten työntekijöiden työkyvystä on tärkeä pitää huolta, jotta työelämässä voi jatkaa mahdollisimman pitkään.

Tutkimuksista tiedämme, että työkyvyttömyyden riski kasvaa iän myötä. Valtaosa työkyvyttömyyseläkkeen saajista on yli 55-vuotiaita. Toisaalta työkyvyttömyyden syyt vaihtelevat eri-ikäisillä. Nuoria työntekijöitä haastavat etenkin mielenterveyden ongelmat, kun taas vanhemmilla korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Myös työ ja työolosuhteet vaikuttavat työkykyyn, kuten aiemmassa blogissa kuvasimme. 
Työnantajan ja esihenkilön onkin tärkeä ymmärtää ja huomioida iän ja ikääntymisen merkitys työn ja työkyvyn kannalta. Myös lainsäädäntö velvoittaa työnantajia huomioimaan työntekijän iän ja yksilölliset edellytykset työssä. 

Ikä voi näkyä työn arjessa monin tavoin. Nuorempana työ ei välttämättä vie paljon voimia ja energiaa, mutta nuorilla työntekijöillä on kuitenkin tutkitusti vanhempia työntekijöitä enemmän erilaisia psyykkisiä oireita, kuten jännittyneisyyttä ja henkistä väsymystä töihin lähtiessä. Ikävuosien karttuessa moni huomaa, että työstä palautuminen vie enemmän aikaa tai fyysiset vaivat alkavat muistuttaa olemassaolostaan. Toisaalta kokemus tuo varmuutta, laajempaa näkemystä ja kykyä ratkaista haastavia tilanteita työssä. Jokaisessa työuran vaiheessa on omat vahvuutensa ja haasteensa, ja nämä on työpaikalla tärkeä ymmärtää.

Ikäjohtamisessa on useita kehittämisen kohteita 

Parhaimmillaan ikäjohtaminen on strategista, ennakoivaa ja tietoon perustuvaa johtamista, joka tukee eri-ikäisten työntekijöiden työkykyä. 

Tutkimuksessamme halusimme kartoittaa ikäjohtamisen nykytilaa, kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä. Saimme iloksemme mukaan ison joukon asiakasorganisaatioidemme HR-asiantuntijoita, esihenkilöitä sekä johdon ja henkilöstön edustajia työpajoihin, joissa pureuduimme yhdessä nykytilanteeseen ja keskeisiin kehittämiskohteisiin.

Tutkimuksemme osoitti, että ikäjohtamisen kehittämistarpeet liittyvät erityisesti ikätietoisuuteen ja asenteisiin, rakenteisiin ja toimintatapoihin, johdon ja esihenkilöiden osaamiseen sekä toiminnan systemaattisuuteen ja vaikutusten arviointiin. Muutama nosto tuloksista esimerkkeinä:

  • 23 prosenttia vastaajista arvioi, että työpaikalla on hyvä ymmärrys ikäjohtamisesta.
  • Ainoastaan 13 prosenttia oli sitä mieltä, että työpaikalla on asetettu tavoitteita ikäjohtamiseen.
  • Noin neljännes arvioi, että esihenkilöillä on hyvät valmiudet ikäjohtamiseen.

Hyvät ikäjohtamisen käytännöt tukevat työntekijöiden työkykyä

Useilla työpaikoilla on kuitenkin käytössä ikäjohtamisen toimintatapoja, jotka auttavat eri-ikäisten työntekijöiden työkyvyn edistämisessä. Kiteytimme käytännöt kuuteen kokonaisuuteen.

1. Vahvista ikätietoisuutta
Myönteiset ikäasenteet ja ikätietoisuus on tärkeä lähtökohta hyvälle ikäjohtamiselle. Iästä ja ikääntymisestä kannattaa keskustella työpaikalla avoimesti, sillä se voi vähentää ikään liittyviä ennakkoluuloja. Samaten on hyvä muistaa, ettei osatyökykyisyys ole este työhön osallistumiselle.

2. Tee strategisia toimia ja ennakoi
Työpaikalla on tärkeää analysoida henkilöstön ikärakenne, työkyvyn tilanne ja tulevaisuuden näkymät. Apuna voi käyttää esimerkiksi kyselyitä, työterveyshuollon tietoja tai kehityskeskusteluja. Ikäjohtamiselle on myös hyvä asettaa tavoitteita ja mittareita. Ja kun toimenpiteitä tehdään, on myös tärkeä seurata ja arvioida niiden vaikutuksia eri-ikäisten työntekijöiden työkykyyn.

3. Johda ja tue
Johdon sitoutuminen ikäjohtamiseen on tärkeää. Työpaikalla tulee varmistaa, että esihenkilöillä on riittävä ymmärrys iän ja ikääntymisen merkityksestä työn ja työkyvyn kannalta. Hyvää johtamista on huolehtia myös siitä, että yksilön työkuormitus on tasapainossa hänen voimavarojensa kanssa.

4. Kehitä osaamista
Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen iästä riippumatta. Työntekijöiden vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen on yhtä lailla tärkeää. Konkareita on esimerkiksi hyvä hyödyntää nuorempien työntekijöiden perehdyttäjinä ja mentoreina.

5. Muokkaa työtä
Ikääntymisen myötä työn muokkauksen tarve usein kasvaa, erityisesti fyysisesti raskaassa työssä. Työtä, työaikoja ja työjärjestelyjä on siten hyvä muokata tarvittaessa. Myös työergonomian ja työympäristön kehittäminen tukee työkykyä.

6. Tee yhteistyötä
Varmista, että työterveyshuolto huomioi iän ja ikääntymisen työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Työterveyshuolto voi esimerkiksi tarjota ikäryhmittäisiä terveystarkastuksia ja kyselyitä tai työfysioterapeutin ohjausta.

Uskomme, että nämä vinkit tukevat vaikuttavaa työkykyjohtamista ja kestävän työelämän rakentamista. Liikkeelle voi lähteä pohtimalla omalla työpaikalla yhdessä ikäjohtamisen tilannetta ja kehittämistarpeita. Missä teillä mennään ja mihin toimiin tartutte ensimmäiseksi eri-ikäisten työkyvyn edistämiseksi? 

Lue lisää:

Ikäjohtaminen osana vaikuttavaa työkyvyn johtamista -raportti

Ikäjohtaminen-tietokortti

Uutinen
Varman raportti: Ikäjohtaminen on osa vaikuttavaa työkykyjohtamista – työpaikkojen valmiuksia on vahvistettava
työkykyjohtaminen 27.11.2025

Auli Airila

Tutkimuspäällikkö

Auli Airila työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Aulia innostaa työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkiminen sekä tutkitun tiedon hyödyntäminen vaikuttavien työkykyä edistävien palveluiden kehittämisessä.

Minna Savinainen

Tutkimuspäällikkö

Minna Savinainen työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Tutkimuksen tavoitteena on löytää vaikuttavia eri tason keinoja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Minnaa kiinnostaa työkyvyn ja siihen liittyvien tekijöiden tutkiminen eri näkökulmista.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä