Vauhdikkaaseen eläkekeskusteluun tuli uusia kierteitä, kun valtiovarainministeriö ehdotti virkapuheenvuorossaan nopeutettua eläkeiän nostamista. Virkamiesten mukaan alinta eläkeikää pitäisi nostaa kuudella kuukaudella ikäluokkaa kohden, kunnes se saavuttaisi 70 vuotta. Tämän jälkeen eläkeikä jatkaisi nousuaan elinajanodotteen mukaan kuten nytkin.
Moni on kritisoinut ehdotusta siksi, että se voisi lisätä työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista. Jo nyt eläkeiän nousu näkyy tilastoissa: viime vuonna yli 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli yli 60-vuotiaita.
Valtiovarainministeriö on tunnistanut ongelman, sillä se esitti myös työkyvyttömyyseläkkeiden ikäsidonnaisen erityisharkinnan poistamista. Kyse on siitä, että nykylain mukaan yksityisellä sektorilla yli 60-vuotiaisiin sovelletaan lievennettyä työkyvyttömyyskriteeriä. Jos erityisharkinta poistuisi, työkyvyttömyyseläkkeelle olisi siis vaikeampi päästä. Työkyvyn heikentyessä yhä useampi siirtyisi todennäköisesti työttömäksi. Elokuussa 2026 viidesosa pitkäaikaistyöttömistä oli yli 60-vuotiaita.
Eläkeiän nostamisen puolustajat ovat vedonneet Tanskaan, jossa alin eläkeikä nousee asteittain siten, että 1971 syntyneillä eläkeikä on 70 vuotta. Tanska on ainoa Euroopan maa, jossa eläkeikää on päätetty nostaa näin paljon. Kourallisessa EU-maita on toki Suomen tavoin säädetty elinajanodotteen mukana nousevasta eläkeiästä, jolloin 70 vuotta tullee ennen pitkää vastaan. VM:n ehdottama eläkeiän nousutahti olisi kuitenkin kansainvälisesti katsoen äkkijyrkkä.
Eläkejärjestelmät ovat erilaisia
Suomessa ehdotetaan tämän tästä Ruotsin tai Tanskan ”malleja”, kun oikeastaan halutaan kopioida vain yksi elementti naapurimaan järjestelmästä. Rusinoiden poimimisen sijaan tälläkin kertaa kannattaa katsoa kokonaisuutta. Tanskassa on nimittäin useita mekanismeja, joilla mahdollistetaan joustavuutta työuran loppupäähän.
Ensinnäkin tanskalaiset voivat siirtyä työuraeläkkeelle 1–3 vuotta ennen lakisääteistä eläkeikää. Toisin kuin Suomen työuraeläkkeessä, eläkkeen edellytyksenä ei ole heikentynyt työkyky, vaan oikeus perustuu pitkään työuraan. Niille, joilla työkyky on pysyvästi alentunut, on puolestaan mahdollisuus seniorieläkkeeseen enintään kuusi vuotta ennen lakisääteistä eläkeikää. Lisäksi osatyökykyisten työelämään osallistumista tuetaan erillisen Fleksjob-järjestelmän kautta.
Sitten on rakenteelliset erot. Tanskassa työeläke koostuu Ruotsin tavoin useista palasista. Lakisääteisen eläkkeen rinnalla jopa 90 prosenttia palkansaajista on vakuutettuna työmarkkinaeläkejärjestelmässä, jonka rooli eläketurvan tuottajana kasvaa jatkuvasti. Työmarkkinaeläkettä voi useissa tapauksissa alkaa nostaa muutamaa vuotta lakisääteistä eläkeikää aikaisemmin. Lisäturvaa tuo yksityinen eläkesäästäminen, joka on Tanskassa paljon laajamittaisempaa kuin Suomessa.
Toisin sanoen Tanskassa on useita väyliä poistua työmarkkinoilta kokonaan tai osittain ennen lakisääteistä eläkeikää, eikä kaikkien odotetakaan jaksavan kokoaikatyössä 70-vuotiaaksi. Suomessa varhaisen poistumisen reittejä on sen sijaan vuosien varrella yksitellen suljettu, ja jäljellä on työkyvyttömyysetuuksien ohella enää osittainen varhennettu vanhuuseläke. Toki valtiovarainministeriö on aiemmin ehdottanut myös sen lakkauttamista.
Yhteenvetona voikin sanoa, että toteutuessaan ministeriön ehdotus olisi Tanskan mallia ankarampi sekä toteutustahdiltaan että kokonaisuuden kannalta.
Huomio työkyvyn tukemiseen
Virkamiesten ehdotus on vasta ehdotus, eikä se näytä saaneen juuri kannatusta poliittisella kentällä. Työurien pidentäminen loppupäästä on kuitenkin tärkeä tavoite. Kun eläkeikä nousee eliniänodotteen mukana, meidän pitäisi jo nyt kiinnittää enemmän huomiota työuran loppupään joustoihin ja työkyvyn tukemiseen. Nykyisin liian moni päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle ilman, että työkyvyn tukitoimia olisi hyödynnetty ajoissa tai ollenkaan.
Niin päättäjien kuin virkamiestenkin kannattaa perehtyä työeläkealan ehdotuksiin työkyvyttömyyden etuus- ja palvelupolkujen kehittämisestä. Uudistuksia tarvittaisiin niin sairauspäivärahakaudelle, ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamiseen, kuntoutuksen myöntämiskriteereihin kuin kuntoutuksen sisältöihinkin. Kun ihmiset pysyvät pidempään työkykyisinä, eläkkeellesiirtymisikä nousee ilman, että itse vanhuuseläkeikään tarvitsee kajota lainkaan.
Sampo Varjonen
Sampo Varjonen (VTT) toimii Varman yhteiskuntasuhdepäällikkönä. Hänellä on laaja kokemus sosiaaliturvan tutkimuksesta sekä poliittisista asiantuntijatehtävistä. Sampon kiinnostuksen kohteita ovat sosiaalipoliittinen päätöksenteko sekä sosiaaliturvan rakenteet ja niiden pitkän aikavälin kehitys.