Mitä yrittäjyys vaatii juuri nyt? Ketteryyttä, rohkeutta ja vahvaa verkostoa

Yrittäjyyden vaatimukset ja mahdollisuudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Viime vuosien globaalit kriisit, teknologian kehitys ja työelämän murros ovat muovanneet yrittäjien toimintaympäristöä merkittävästi. Mitä yrittäjänä menestyminen vaatii tänä päivänä, ja millaisia kasvun mahdollisuuksia on näköpiirissä?

Näihin kysymyksiin pureuduttiin yrittäjän päivänä Varman, UKKO.fin ja Ifin järjestämässä paneelikeskustelussa, johon osallistuivat kuvaaja ja toiminimiyrittäjä Joonas Nieminen, Bär Barin perustaja Jasmiina Vilpponen, UKKO.fin toimitusjohtaja Aleksi Simola ja Varman pienyritysasiakkuusjohtaja Katri Priimägi. Panelistien mukaan yrittäjyys vaatii tänä päivänä ennen kaikkea ketteryyttä, rohkeutta, vapautta ja verkostoitumista.

– On ollut hienoa, miten yrittäjyyden vapaus on erityisesti nuorten keskuudessa viime aikoina noussut esiin. He kokevat, että yrittäjyys tarjoaa aika paljon vapautta, Simola kertoo.

Yrittäjyys vaatii monenlaisia ominaisuuksia mutta ketteryyttä ja rohkeutta etunenässä. Kun Vilpponen perusti puolisonsa kanssa Bär Barin vuonna 2018, hän oli vielä päivätöissä mainostoimistossa. Rakkaus suomalaisia marjoja kohtaan ja intohimo niiden viemiseksi maailmalle imaisivat hänet mukanaan kokopäiväiseksi yrittäjäksi.

Vain pari vuotta yrityksen perustamisen jälkeen iski koronapandemia, joka vaati toimimaan ketterästi ja ajattelemaan luovasti. Kun Helsingin keskustan toimipiste jouduttiin sulkemaan, Bär Bar kehitti karanteenipakettien kotiinkuljetuskonseptin, josta tuli hitti. Loppujen lopuksi yritys onnistui vuonna 2020 kasvattamaan toisella toimipisteellään liiketoimintaa 30 prosenttia, vaikka samaan aikaan monet ravintola-alan toimijat olivat vaikeuksissa.

– Kun ajat ovat olleet perustamisesta lähtien haastavat, yrittäjyys vaatii vastoinkäymisten sietoa. Aina täytyy olla innovatiivinen ja miettiä, että mistä oven sulkeutuessa toinen avautuu, kertoo Vilpponen.

Yrittäjyys palkitsee vapaudella, jota moni arvostaa enemmän kuin mitään muuta. Yrittäjällä on vapaus toteuttaa itseään sekä tehdä monipuolisia tehtäviä. Videotuotannon ja valokuvauksen parissa toimivan Niemisen mielestä vapaus päättää omasta ajankäytöstä on erityisen hyvä puoli yrittäjyydessä. Se mahdollistaa hänelle läsnä olemisen omien lasten kanssa paremmin kuin palkkatyössä sekä vapaa-aikaa silloin, kun sille on tarve.

– Jos on sellainen työpäivä, että välillä ei energiat riitä, yrittäjällä on vapaus ottaa vähän lunkimmin. Jos kuitenkin on liian paljon tällaisia lepopäiviä, se myös näkyy sitten tilillä, Nieminen pohtii.

Yrittäjyys nähdään usein yksinäisenä puurtamisena, mutta nykyään verkostoituminen on entistä tärkeämpää. Esimerkiksi sosiaalinen media on madaltanut kynnystä verkostoitumiseen. Myös yksinyrittäjän kannattaa kerätä muita alan yrittäjiä kollegoiksi ympärilleen. Nieminen on nähnyt käytännössä, ettei verkostojen voimaa voi aliarvioida. Hän on päässyt verkostonsa kautta mukaan esimerkiksi isoihin suomalaisiin ja kansainvälisiin tuotantoihin.

– Yksinyrittäjät voivat auttaa toisiaan vertaistukiporukkana ja liiketoiminnassa. Esimerkiksi yhdistämällä kaksi eri toimialaa voidaan tehdä yhteistyöllä jotain suurempaa, mitä yksi ei pysty tekemään, painottaa Nieminen.

Työelämän muuttuessa myös työnteon muodot muuttuvat. Yrittäjämäisen työn määrä on kasvanut, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että yritykset ostavat palveluita toisiltaan alihankintana sen sijaan, että ottaisivat työntekijän palkkalistoilleen. Priimägin mukaan molemmissa tavoissa on oman hyvät ja huonot puolensa. 

– Olen paljon keskustellut yrittäjien kanssa, joita ihan hirveästi pelottaa myös työntekijän palkkaaminen ja mitä jos se menee pieleen. Suomessa on työntekijöiden turva myös aika kova. Siinähän se riski sille väärälle rekrytoinnille voi olla oikeasti aika kohtalokas. Apua saa kuitenkin kyllä, Priimägi kertoo.

Epäonnistuminen on kuitenkin olennainen osa yrittäjyyttä. Nieminen kannustaa kokeilemaan nopeasti ja myös epäonnistumaan nopeasti, ottamaan opiksi ja jatkamaan seuraavaan kokeiluun. 

– Itselläkin tulee tosi paljon proof of concept -ideoita, jotka pitää äkkiä todentaa, että pystynkö toteuttamaan idean, voinko lähteä myymään sitä asiakkaalle, Nieminen kertoo.

UKKO.fin Aleksi Simola näkee, että suhtautuminen yrittäjien epäonnistumisiin on muuttunut myönteisemmäksi viime vuosina. Vaikka mediaa hallitsevat tarinat epäonnistujista ja menestyjistä, olisi hienoa saada kuulla enemmän tarinoita pienistä yrityksistä, jotka pärjäävät.

– Sosiaalisessa mediassa näkee varsinkin nuorten yrittäjien nostoja siitä, että mitkä ne ilot ja hyödyt on, mitä se yrittäjyys tarjoaa. Uskon, että se on asia, mitä me tarvitsemme vielä enemmän. Ilmapiiri on kuitenkin selkeästi muuttunut ja enemmän vain pelkästään niiden yrittäjyyden vaikeuksien lisäksi puhutaan myös hyödyistä, Simola kertoo.

Nieminen näkee, että myös konkurssin stigma on lieventynyt. Enää ei ole maailmanloppu, jos konkurssi tulee. Hänen mielestään on hienoa, että myös konkurssiin johtaneita syitä tuodaan yhä monipuolisemmin esiin. 

– Ei konkurssien syynä ole aina yritys, joka rikkoo lakia, ja näiden sanktioiden takia kaatuu sitten bisnes. Sen sijaan siellä taustalla voi olla esimerkiksi markkinatilanteen muutos, joka ajaa siihen tilanteeseen. Olisi kiva kuulla enemmänkin tämmöisiä tarinoita kuin niitä jättihäviöitä ja -voittoja, Nieminen lisää.

Priimägi kuitenkin huomauttaa, että vaikka asiat ovat menneet parempaan suuntaan, on suomalaisella yhteiskunnalla vielä paljon tehtävää sen suhteen, että konkurssi nähtäisiin oppimismatkana eikä häpeänä ja että se ei vie yrittäjän luottotietoja. 

– Jos verrataan Jenkkeihin, jossa mindset on enemmän, että 'et ole oikeasti yrittänyt, jollet ole kokenut konkurssia', olemme siirtymässä oikeaan suuntaan. Vauhtia pitäisi kuitenkin kiristää.

Nieminen on toiminut viimeiset yhdeksän vuotta toiminimiyrittäjänä. Hänen mukaansa yrittäminen on yhä vuoristorataa, joka vaatii epävarmuuden sietämistä ja taloudellista puskuria.

– Jos kuukausitulot vaihtelevat nollasta 40 000 euroon, se kyllä vaatii vähän itsehillintää. Jos tulee hyvä tili, pitää tiedostaa se, että siellä voi olla tulossa niitä nollakuukausia, joten tiliä ei pidä laittaa sileäksi ja pitää jättää puskuria, Nieminen kertoo.

Niemisen onneksi hänen lähipiiristään löytyy tilitoimistoyrittäjä, joka on vain puhelinsoiton päässä ja pystyy auttamaan matalalla kynnyksellä. Vilpponen taas kertoo, ettei Bär Barilla ole juurikaan tehty skenaarioita kassavirran ennustamiseen, mutta yrityksessä seurataan tiukasti tehtyä budjetointia ja lukuja.

– Meillä on erittäin hyvä live-seuranta koko ajan ja olemme tosi tarkkoja päivittäisestä rahan kulusta, Vilpponen kertoo.

Simolan kokemuksen mukaan talousasiat ovat yrittäjillä hyvin hallussa. UKKO.fi on pystynyt osaltaan helpottamaan yrittäjien taloushallintoa tuomalla yhteen sellaista dataa ja työkaluja, mitä yrittäjä tarvitsee. Esimerkiksi yrittäjyyskoulu tarjoaa yrittäjälle varsin kattavat eväät yrittäjyyden taipaleelle.

– Yrittäjät ovat myös usein oppineet sen, että voi nostaa käden pystyyn ja pyytää apua. Sitä apua kyllä löytyy. Muun muassa me kolme täällä eli UKKO.fi, Varma ja If yhdessä autamme yrittäjiä, Simola lisää.

Kasvu tarkoittaa yrittäjille eri asioita: henkilöstömäärän lisäämistä, liikevaihdon kasvattamista tai laadun ja osaamisen kehittämistä. 

– Suomessa 94 prosenttia yrityksistä on mikroyrityksiä. Kuitenkin se realiteetti on, että Suomessa suurin osa yrittäjistä hakee vain toimeentulon. Ei monikaan aidosti kasva, UKKO.fin Simola kertoo.

Nieminen tavoittelee erityisesti huippuosaamisen kasvua ja toiminnan laajentamista uusille alueille. 

– Minulla on tällä hetkellä paljon teollisuuspuolella isoja asiakkuuksia. Nyt olen ottanut ensimmäisiä askeleita peliteollisuuden puolelle, ja myös Hollywoodiin ja Netflixiin on ovi raollaan, Nieminen kertoo

Vilpponen puolestaan kertoo Bär Barin kasvaneen määrätietoisen suunnitelman mukaan muun muassa franchising-toiminnan avulla. Yrityksellä on nyt kuusi toimipistettä ja seitsemäs on avautumassa pian. Maailmanvalloitus on silti vielä edessäpäin.

– Me olemme olleet hyvin kasvunhaluisia. Koko pointti on ollut pitkällä tähtäimellä se, että haluaisimme syrjäyttää goji- ja acaimarjat suomalaisilla marjoilla. Haluamme tehdä sen kuluttajakonseptin kautta, Vilpponen kertoo.

Simola painottaa, että yhteiskunnallisesta näkökulmasta meidän täytyisi nostaa kunnianhimon tasoa yrittäjyydessä. Hän kannustaa perustamaan yrityksiä ja ajattelemaan, että “minä rakennan maailman parhaan jutun tästä”.

Jotta yritys voi toimia, täytyy yrittäjän voida hyvin. Vilpponen on ottanut tämän alusta asti vakavasti: hän on halunnut, ettei arki ole vain viikonlopun tai kesän odottamista. 

– Haluan, että arki on ihanaa koko ajan, vaikka tykkään tehdä tosi paljon töitä, Vilpponen kertoo. 

Sairastaminen on yrittäjälle oma haasteensa. Nieminen myöntää, että hän saa olla lähes “pää kainalossa”, ettei häntä saa kameran taakse.

– Muistan joitakin hetkiä, kun on särkylääkkeen voimin menty menemään, mutta pitää niitä lepopäiviäkin olla, ettei tukkaputkella voi vetää. Silloin on heti burn out, Nieminen lisää.

Eläkevakuuttajan näkökulmasta myös työkykyjohtaminen on yksi tärkeistä tehtävistä, ja Varma tarjoaakin Varma Akatemia -verkko-oppimisympäristössä myös yrittäjien jaksamiseen liittyvää sisältöä. Priimägi korostaa, kuinka tärkeää on, että yrittäjä tekee tietoisia päätöksiä omasta taloudestaan ja sosiaaliturvastaan.

– Yrittäjän eläkevakuutus määrittää koko yrittäjän sosiaaliturvan. On tärkeää, että jokainen yrittäjä tiedostaa oman tilanteensa, jotta ikävässä tilanteessa, kuten sairastuessa, tai iloisissa asioissa, kuten vanhempainvapaalle jäädessä, ei tule yllätyksenä kenellekään, mille tasolle oma sosiaaliturva on jäänyt, Priimägi kertoo.

Minkä pitäisi muuttua, jotta yrittäjyys olisi tulevaisuudessa vieläkin helpompaa? Priimägi toivoo byrokratian helpottamista sekä toimivia palveluita ja verkostoja yrittäjyyden tukemiseen. 

– Olisi ihanaa, että Suomi olisi sellainen paikka, missä voit perustaa yrityksen, hoitaa yritystä, lopettaa yrityksen ihan yhtä helposti kuin vaikka mobiilipankissa asiointi. Se olisi oikea suunta, Priimägi kuvailee.

Simolan mukaan yrittäjyyden helpottamiseksi suurin muutostarve on asenteissa: siinä, miten yrittäjyys nähdään ja millainen rooli pienyrityksillä on suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuten jääkiekossa, myös yrittäjyydessä tulisi katsoa kasvattajaseuraa eli sitä, miten paljon meillä tulee uusia pienyrityksiä, joista voi kasvaa isompia.

– Meidän pitäisi tunnustaa vielä isommin pienyrittäjien rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja enemmänkin keskustelun kautta muuttaa ajattelua yrittäjyyttä kohtaan, Simola lisää.

Paljonko yrittäjän eläkemaksu on? Mitä etuuksia saat YEL-maksulla? Laske YEL-työtulon vaikutus sosiaaliturvaasi ja arvioi yrittäjän YEL-maksun suuruus YEL-laskurilla eli yrittäjän eläkelaskurilla.

Varman markkinointiviestinnän tarkoitus on edistää työeläkevakuuttamista ja markkinoida Varman palveluita. Julkaisemme lisäksi muuta sisältöä, joka voi olla merkityksellistä tai kiinnostavaa vakuutuksenottajalle tai yritystoimintaa aloittavalle. Tämä sisältö on yleisluonteista tietoa ja Varma ei vastaa sen täydellisyydestä. Emme voi vastata sisällön soveltuvuudesta kaikkiin tilanteisiin ja emme näin ollen vastaa julkaisussa olevan tiedon käytön aiheuttamista mahdollisista vahingoista. Julkaisun tietojen käyttö tapahtuu käyttäjän omalla vastuulla.