Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat jatkaneet laskuaan, kertoo Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017. Vuosina 2008–2016 vuosikatsaukseen osallistuneet yritykset ovat onnistuneet pienentämään tekemättömän työn kustannuksia keskimäärin 1,32 prosenttiyksikköä palkkasummaan suhteutettuna. Jos kaikki Suomessa toimivat työnantajat saavuttaisivat saman tuloksen, säästöä syntyisi yhden vuoden aikana yhteensä noin 1,3 miljardia euroa. Tekemistä kuitenkin on vielä: kokonaiskustannusten laskusta huolimatta keskimääräiset työkyvyttömyys- ja työtapaturmavakuutusmaksut ovat vuosikatsausaineistossa kääntyneet nousuun välillä 2015–2016.
Tekemätön työ aiheuttaa koko Suomen yrityssektoriin suhteutettuna vuosittain arviolta 3,5 miljardin euron kustannukset. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017 paljasti, että työkyvyttömyyden keskimääräinen, palkkasummasta laskettu kustannus on laskenut 6,17 prosenttiin edellisvuoden vuosikatsauksen 6,39 prosentista. Keskimääräinen kustannus henkilötyövuotta kohden oli 2 580 euroa. Erot yritysten välillä ovat kuitenkin suuria: vuonna 2016 tekemättömän työn kustannukset vaihtelivat yrityksissä 2,9 prosentista 11,0 prosenttiin palkkasummasta tai 1 500–5 300 euroa henkilötyövuotta kohden.
Seitsemättä kertaa toteutettu vuosikatsaus todistaa pidemmän ajan positiivisesta kehityssuunnasta: vuosien 2008 ja 2016 välillä tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet yrityksissä keskimäärin 1,32 prosenttiyksikköä palkkasummaan suhteutettuna. Euroissa tämä tarkoittaa noin 22 miljoonan euron säästöä tutkimukseen tänä vuonna osallistuneissa 55 yrityksessä.
– Yrityksissä on onnistuttu tarkasteluaikana alentamaan merkittävästi sairauspoissaolokustannuksia ja työkyvyttömyysmaksuja. Tulokset osoittavat, mikä merkitys järjestelmällisellä työkykyjohtamisella on. Taustalla vaikuttaa myös työterveyspanostusten kohdentaminen entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan. Esimerkiksi työntekijävaltaisissa yrityksissä jo puolet ja toimihenkilövaltaisissa yrityksissä 40 prosenttia työterveyspanostuksista suunnataan vuosikatsauksen mukaan ennaltaehkäisyyn, sanoo työterveyden kehitysjohtaja Hanna Puhakka Terveystalosta.
Työkyvyttömyysmaksujen ja työtapaturmavakuutusmaksujen laskusuunta taittunut
Huolestuttava signaali kuitenkin on, että vuosina 2015–2016 työntekijävaltaisten organisaatioiden työkyvyttömyysmaksu on pitkään jatkuneen laskusuunnan jälkeen kääntynyt nousuun. Lisäksi työtapaturmavakuutusmaksu on koko aineistossa kääntynyt hienoiseen nousuun vuonna 2016, ja työntekijävaltaisissa organisaatioissa kustannukset ovat nousseet selvästi.
– Työtapaturmavakuutusmaksujen nousu otannassa on siinä mielessä yllättävää, että työturvallisuudesta puhutaan paljon ja työturvallisuuskulttuuri on kehittynyt paljon parinkymmenen viime vuoden aikana. Työtapaturmavakuutusmaksun nousun taustalla ovat todennäköisesti tapaturmien määrän lisääntyminen tai hoitokulujen kasvaminen tai molemmat. Tulosten notkahtamiseen vaikuttavia tekijöitä olisi syytä kartoittaa tarkemmin suunnan kääntämiseksi, Puhakka huomauttaa.
Tekemättömään työhön liittyy edelleen suomalaisissa yrityksissä merkittävää säästöpotentiaalia. Mikäli kaikki Suomessa toimivat työnantajat saavuttaisivat vastaavan 1,32 prosenttiyksikön kustannuslaskun palkkasummaan suhteutettuna, se tarkoittaisi yhteensä 1,3 miljardin säästöä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT saavutti miljoonasäästöt
Teknologian tutkimuskeskus VTT on yksi Tekemättömän työn vuosikatsauksessa mukana olevista yrityksistä. Se yltää vertailuaineiston parhaimpien suuryritysten joukkoon. Vuodesta 2012 vuoteen 2016 VTT:n tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet 2,25 prosenttiyksikköä palkkasummaan suhteutettuna tai yli 1 140 euroa henkilötyövuotta kohden. Tulokset alittavat asiantuntijaorganisaatioiden jo lähtökohtaisesti alhaisen keskitason.
– Olemme erittäin ylpeitä saavutuksestamme. Vaikka prosenttiluku saattaa tuntua pieneltä, vuonna 2016 työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset olivat 2,28 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin ne olisivat olleet samalla henkilöstömäärällä vuonna 2012, kertoo VTT:n henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto.
Hänen mukaansa tulos perustuu pitkäjänteiseen työhön ja merkittäviin panostuksiin työkykyjohtamiseen ja ennaltaehkäisevään työterveyteen.
– Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön työkaluja työkykyongelmien tunnistamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukeneet tietotyöläisten hyvinvointia valmennusten avulla. Asiantuntijaorganisaationa ihmiset ovat tärkein voimavaramme, ja siksi haluamme olla edelläkävijöitä suomalaisen työhyvinvoinnin johtamisessa, Nuotto sanoo.
Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017
Seitsemännen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, työtapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Kustannuserät ovat lakisääteisiä ja muodostavat siten vertailupohjan muihin organisaatioihin.
Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2017 toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi on PwC:n varmentama.
Lue lisää työkykyjohtamisen palveluista.