Konkarikin nauttii uuden oppimisesta

Työkyky koostuu sekä fyysisestä että psyykkisestä toimintakyvystä, ja siihen vaikuttavat myös asenteet, osaaminen ja motivaatio. Työntekijän omaan kokemukseen työkyvystään vaikuttavat mm. arvot, kokemukset työn merkityksellisyydestä, johtaminen sekä vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Työkyky myös vaihtelee eri elämäntilanteissa, eikä työkyky ole aina täydellinen.

Konkareilla voi iän myötä tulla haasteita työ- ja toimintakyvyn kanssa, ja palautuminen työpäivän jälkeen on hitaampaa. Toisaalta heillä saattaa olla voimakas tunne työn imusta eli positiivinen ja motivoitunut asenne työtä kohtaan. Mielenkiintoiset työtehtävät, kannustava palaute ja yhteisöllisyys tukevat konkarin voimavaroja ja työkykyä.

Varman Pauli Forma kirjoittaa Johtajan työkykykirja -kirjassaan näin: "Vanhempien työntekijöiden määrän kasvaessa korostuu eri ikäisten johtaminen ja työvaatimusten muokkaaminen. Eläkeikä nousee, työtehtäviä tulisi pystyä suunnittelemaan, kaikki on rakennettu 30-vuotiaan työntekijän tehokkuudelle. Mitoitus tulisi rakentaa toimintakyvyn kannalta."

Eri-ikäisillä työntekijöillä on yksilöllisiä tarpeita liittyen esimerkiksi elämäntilanteeseen, terveyteen tai työuraan. Konkareiden vahvuutena on vankka kokemus työelämästä sekä hyvä itsetunto ja sitoutuminen työnantajaan. Positiivinen ja ymmärtävä asenne eri ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien työntekijöiden tarpeisiin voimavaroihin on avainasemassa hyvässä ikäjohtamisessa. Työpaikan tukimuodot ja työelämän joustot ovat olennainen osa laadukasta ikäjohtamista. Arvostava ja valmentava johtaminen mahdollistaa työntekijöiden osaamisen hyödyntämisen ja työlle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Konkareiden työkykyä on tarpeen säännöllisesti peilata työn vaatimuksiin, ja ottaa avoimesti keskusteluun työuran loppupään suunnittelu ja mahdollinen eläkkeelle siirtyminen. Myös työelämän joustot, kuten etätyö, eri eläkevaihtoehdot ja työnmuokkaus voimavarojen mukaan tukevat työelämässä jatkamista. Konkareiden näkemyksiä ja toiveita työtehtävien suunnittelusta kannattaa kuunnella ja tukea.

Sosiaalisessa mediassa on ollut viime aikoina keskustelua ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla, kun työntekijä on yli 55-vuotias. Nykypäivän konkarit ovat kuitenkin hyvässä kunnossa ja haluavat jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Osa jatkaa eläkkeelle siirtymisenkin jälkeen työntekoa esimerkiksi keikkatyöntekijänä sote- ja kaupan alalla tai konsulttina asiantuntijatehtävissä. Konkarit ovat aktiivisia ja motivoituneita ja kokevat uudenoppimisen iloa ja onnistumisia. Heillä on laaja-alaista näkemystä, jota kannattaa hyödyntää. Heillä on myös tärkeää hiljaista tietoa ja osaamista, jota on hyvä siirtää eteenpäin nuoremmille työntekijöille.

Meidän kaikkien tavoitteena tulisi olla työmarkkinakelpoisuus koko työuran ajan, myös työuran loppupäässä. Olen itsekin konkari-iässä, ja nautin edelleen uusien kokonaisuuksien oppimisesta ja tunnen tekeväni merkityksellistä työtä.

Olen alkuvuodesta aloittanut uuteen työtehtävään perehtymisen. Olen alkanut ratkaisemaan toisessa EU-maassa asuvien työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Haltuunottoon on sisältynyt mm. uusia sähköisiä lomakkeita ja järjestelmiä, EU-säädöksiä sekä uusia työohjeita. Tämä on ollut mielenkiintoista ja innostavaa. Tätä on tukenut ammattitaitoinen ja yhteisöllinen ketterä EU-ryhmä, jolta olen saanut lempeää kannustusta uudenoppimisessa.

Olen oppinut muutakin uutta. Pieni tyttärentyttäreni otti minua kädestä sanoen "Katsopas mummi vaarin mönkijää" samalla esitellen innostuksensa kohdetta. Lapsen aito ilo uusien asioiden oppimisesta on liikuttavaa ja myös opettavaista.

Myös työelämän muutoksessa tarvitaan kykyä omaksua ja uskallusta kokeilla uusia tapoja. Virheiden kautta voidaan oppia yhdessä ja ketterästi muuttaa toimintatapoja. Parhaimmillaan yhdessä oppiminen yhdistää ja luo yhteisöllisyyttä eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien välille. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja tuntea olevansa tärkeä osa monimuotoista kokonaisuutta.