Sinnittelyn ja sairauspoissaolojen sijaan sujuvasti sorvin ääreen

DB Schenkerin Jaana Ranta-Pantti poseeraa ulkona oranssissa takissa.
Työkykypäällikkö Jaana Ranta-Pantin mukaan DB Schenkerissä sairauspoissaolojen tyypillisiä syitä ovat muun muassa selkä-, olkapää- ja polvivaivat. Varasto- ja kuljetustyö on fyysisesti raskasta ja se sisältää paljon esimerkiksi siirtämistä, nostamista ja hankalia työasentoja.
Paluu pitkiltä tai toistuvilta sairauspoissaoloilta voi olla usein haastavaa, ja pahimmillaan työnteko tyssää pian uudelleen. Kuljetus- ja huolintayritys DB Schenker ja Varma ovat rakentaneet kierteen katkaisijaksi sujuvamman mallin. Siinä työkykyhaasteisiin pureudutaan heti ensioireiden ilmaannuttua, työhön paluusta tehdään mahdollisimman joustavaa ja tarvittaessa suunnistetaan kokonaan uudelle urapolulle.

Vanha kansanviisaus painottaa, että kaveria ei jätetä tiukassakaan paikassa.

Se on yksi keskeinen ohjenuora myös kuljetus- ja huolintayritys DB Schenkerin henkilöstöpolitiikassa. Yhtiö työllistää Suomessa noin 1 700 alan ammattilaista, joista valtaosa työskentelee kuljetus- ja tavarankäsittelytehtävissä maanteillä ja yhtiön terminaaleissa tai varastoissa.

Etenkin terminaali-, varasto- ja kuljetustyö on fyysisesti raskasta, kiireistä ja sisältää paljon esimerkiksi rullakkojen siirtoa, raskaita nostoja sekä hankalia työasentoja. Työkykypäällikkö Jaana Ranta-Pantin mukaan se heijastuu suoraan myös yhtiön sairauspoissaolotilastoihin, joissa korostuvat muun muassa selkä-, olkapää- ja polvivaivat.

– Noin 20 prosenttia henkilöstöstä kärsii jonkinasteisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Se on aivan liian suuri lukema, hän tunnustaa.

Sisulla ja sinnitellen eteenpäin

Sairauspoissaolojen taustalta löytyy myös unihäiriöitä, stressiä sekä huolta omasta osaamisesta, johon toimialalla nopeasti etenevä digitalisaatio tuo omat lisähaasteensa.

Korona-ajan etätyö toimihenkilöillä on verottanut joidenkin voimavaroja, kun työyhteisön tilalle on tullut monessa kohtaa vain puhelin tai näyttöruutu.

Ranta-Pantti kertoo, että yhtiössä on paljon työntekijöitä, joiden työsuhteet ovat kestäneet 20–30 vuotta ja osalla jopa tätäkin pidempään.

– Työssä sinnitellään puolikuntoisenakin viimeiseen asti, ja sairauslomalle lähdetään vasta sitten, kun työnteko käy vaivojen takia ylivoimaiseksi. Oma tontti hoidetaan hammasta purren ja kipulääkkeiden voimalla, sillä työkavereille ei haluta sälyttää lisälastia, Ranta-Pantti toteaa.

Nuorempi polvi iso huolenaihe

Sitkeydellä ja sinnittelyllä on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Vaivat voivat käydä pitkittyessään niin vaikeiksi, että edessä on toistuva sairauslomakierre ja lopulta vaarassa on koko työura.

Tätä kierrettä on DB Schenkerissä pyritty katkaisemaan muun muassa varhaisen tuen malleilla, tarkkailemalla sairauslomien kestoa, tutkimalla niiden syitä sekä tekemällä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Ergonomiaan ja oikeisiin työasentoihin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Henkilöstöä kannustetaan kuntoliikunnan pariin muun muassa virike-edun avulla. Ja mikäli paluu entiseen työhön ei ole onnistunut, on tilalle pyritty hakemaan korvaavia tehtäviä. Aina se ei kuitenkaan onnistu.

– Etenkin nuoremman työntekijäpolven fyysinen kunto huolestuttaa. Mikäli tuki- ja liikuntaelinvaivoja alkaa ilmaantua jo kolmekymppisenä, niin mietityttää, mikä on heidän työkykynsä kymmenen vuoden päästä, Ranta-Pantti pohtii.

– Myös logistiikka-ala kärsii osaajapulasta. Tämänkin vuoksi on tärkeää pitää henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista huolta ja siten varmistaa asiantuntevan henkilöstön sitoutuminen, hän lisää.

Hyvästä vielä parempi

DB Schenkerin pitkäjänteinen ja huolehtiva henkilöstöpolitiikka on kerännyt vuosien varrella kosolti kiitosta henkilöstökyselyissä.

Nyt hyvästä halutaan kuitenkin tehdä vielä parempi. DB Schenker onkin yhteistyössä Varman kanssa kehittänyt uutta toimintamallia, jossa pieniinkin jaksamispulmiin tartutaan heti alkuvaiheessa. Työnantajan ja HR-henkilöstön, työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön vastuita ja rooleja on selkeytetty, ja samalla on varmistettu, että ne toimivat myös käytännössä.

Ja mikäli jossain vaiheessa joudutaan kaikesta huolimatta sairauslomalle, tehdään työhön paluusta mahdollisimman sujuvaa.

– Tavoitteena on, että tieto kulkee avoimesti ja ajantasaisesti kaikkien osapuolten kesken. Näin myös sairauslomalla olevan oma ”työkyky-juna” menee eteenpäin, olipa kyse hoidosta, kuntoutuksesta tai työhön paluusta ja sen vaatimasta lisäkoulutuksesta, Ranta-Pantti tiivistää.

– Eikä työkaveria tosiaankaan jätetä yksin missään vaiheessa, hän lisää.

DB Schenker on yhteistyössä Varman kanssa kehittänyt uutta toimintamallia, jossa pieniinkin jaksamispulmiin tartutaan heti alkuvaiheessa. Työkykypäällikkö Jaana Ranta-Pantti pitää tärkeänä, että tieto kulkee avoimesti ja nopeasti kaikkien osapuolten välillä.

– Noin 20 prosenttia henkilöstöstä kärsii jonkinasteisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Se on aivan liian suuri lukema, Jaana Ranta-Pantti sanoo.

Selkeä polku parempaan

DB Schenkerin, Varman ja työterveyshuollon rakentamassa ja pilotoimassa sujuvan työhön paluun mallissa prosessi käynnistyy heti ensimmäisen pidemmän, esimerkiksi 30 vuorokautta kestävän sairausloman kohdalla.

Säännöllinen yhteydenpito työntekijään on DB Schenkerissä nimetyn tiimiesihenkilön vastuulla, ja myös työterveyshuolto seuraa tilannetta aktiivisesti. Kun näissä keskusteluissa aletaan puhua työhön paluusta, laaditaan sitä varten selkeä suunnitelma työterveyshuollon kanssa.

– Tässä yhteydessä voidaan miettiä, edetäänkö esimerkiksi työkokeilun, koulutuksen tai jonkun muun tukimuodon kautta. Jos sairausloma pitkittyy yli puoleen vuoteen, otetaan mukaan myös Kela ja siellä tarjolla olevat toimintamallit, Varman eläkeratkaisuasiantuntija Leena Puurunen selvittää.

Hänen mielestään uuden mallin avainasioita ovat eri osapuolten entistä selkeämmät vastuut ja roolit, yhdenmukaisemmat prosessit, avoin tiedonkulku sekä aikaa vievien turhien pullonkaulojen poistuminen.

– Samalla varmistetaan, että jokainen työntekijä pysyy tuen piirissä eikä ajaudu ennenaikaisesti ja turhaan työkyvyttömyyseläkkeelle, Puurunen lisää.

Sujuvalla yhteistyöllä takaisin töihin

Työntekijälle tulee työkyvyn heikentyessä tarjota riittävästi apua ja tukea, jotta työssä jatkaminen sairaudesta huolimatta olisi mahdollista. Sujuvalla yhteistyöllä takaisin töihin -kurssi auttaa varmistamaan, että yhteistyö työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon ja Varman välillä toimii käytännössä.

Löydät kurssin Varma Akatemiasta.

Lue myös eläkeratkaisuasiantuntija Leena Puurusen blogi, jossa hän kertoo uuden palvelun rakentamisesta.

[Missing text '/pages/article/relatedtitle' for 'Finnish']