Varman raportti: Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työkyvyssä huolenaiheita, työoloja kehitettävä systemaattisesti

Tietoa työkyvystä -sarjan tuoreessa raportissa Sosiaali- ja terveysala – tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan tarkastelemme pääasiassa suomalaisen tutkimustiedon valossa sote-alan kuormitus- ja voimavaratekijöitä, työhyvinvointia ja työkykyä sekä megatrendien merkitystä alan kehitykseen. Lisäksi tarjoamme ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan ja työkyvyn edistämiseen.

– Sosiaali- ja terveysala on Suomen suurin työllistäjä. Alaa haastaa tällä hetkellä merkittävästi työvoimapula. Työolojen kehittäminen on keskeinen keino alalla pysymiseen ja uusien työntekijöiden saamiseen, raportin toinen kirjoittaja, tutkimuspäällikkö Minna Savinainen sanoo.

Moni sote-alan työ on edelleen fyysisesti kuormittavaa. Kuormitus syntyy esimerkiksi potilaiden siirroista ja nostoista sekä hankalista työasennoista. Myös monet työajan piirteet, kuten vuoro- ja yötyö, voivat kuormittaa. Psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi riittämätön henkilöstömäärä, kiire, työympäristön rauhattomuus sekä väkivalta tai väkivallan uhka. Kognitiivinen kuormitus liittyy esimerkiksi tietojärjestelmäongelmiin.

Merkittävä kuormitustekijä sote-alalla on työn eettinen kuormittavuus. Moni alan työntekijä kokee usein eettisesti kuormittavia tilanteita ja kohtaamisia tai moraalisia ristiriitoja.

– Eettisen kuormituksen hallinta on koko työyhteisön asia, tutkimuspäällikkö Auli Airila painottaa.

Työn kuormitustekijöiden vastapainona sosiaali- ja terveysalan töissä on useita voimavaroja, jotka tukevat työntekijöiden työkykyä.

– Moni kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Myös esihenkilöltä ja työkavereilta saatava tuki ja kannustus ovat tärkeitä työn voimavaroja. Samoin vaikutusmahdollisuudet työhön ja työaikoihin tukevat sote-ammattilaisten työhyvinvointia, Auli Airila listaa.

Sairauspoissaolot ovat sote-alalla korkealla tasolla moneen muuhun toimialaan verrattuna. Eniten sairauspoissaoloja on lähi- ja sairaanhoitajilla. Yleisin sairauspoissaolojen syy on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Varman data osoittaa, että sote-alalla on työkyvyttömyyden yleisyydessä suuria tehtäväkohtaisia eroja. Sote-alan yrityksissä alkaa vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä kuin Varman asiakasyrityksissä keskimäärin, poikkeuksena terveydenhuollon yrityksissä työskentelevät naiset.

– Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa hoiva- ja kotipalveluita tarjoavissa yrityksissä sekä terveydenhuoltoyrityksissä. Naisilla työkyvyttömyys on kaikissa yritysryhmissä yleisempää kuin miehillä, kuvaa Minna Savinainen.

Työkyvyttömyyden riskiin olisi tärkeä reagoida ennakoivasti. Työkyvyn edistämisen ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseen, työn organisointiin, vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen, osaamisen kehittämiseen, työn muokkaamiseen tai työkyvyn tuen käytäntöjen kehittämiseen.

– Työkyvyn edistäminen edellyttää systemaattista työn ja sen kuormitustekijöiden ja toimintaympäristön analysointia, ymmärtämistä ja kehittämistä. Yhteistyöllä saadaan vaikuttavampia tuloksia, painottavat Auli Airila ja Minna Savinainen.

– Useat sote-alan yritykset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, ja tämä on korostanut työvoiman saatavuuden problematiikkaa. Pyrkimys työvoimahaasteiden ratkaisemiseen on lisännyt organisaatioiden monikulttuurisuutta, mikä on tuonut esiin uudenlaisia vaateita myös työkyvyn näkökulmasta. Monikulttuurisessa työympäristössä hyvä ja inhimillinen esihenkilötyö, selkeät prosessit sekä työyhteisön tuki ovat työkyvyn kannalta keskeistä. Autamme sote-alan asiakkaitamme aktiivisesti näiden tekijöiden tunnistamisessa ja vaikuttavan työkykyjohtamisen kokonaisuuden suunnittelussa, työkykyjohtaja Pia Kontti kertoo.

Tietoa työkyvystä -sarjassa on aiemmin ilmestynyt neljä toimialakohtaista raporttia, jotka käsittelevät työkykyä tietotyössä, palvelualalla, kuljetusalalla ja teollisuudessa.