Ammatillinen kuntoutus tarjoaa mahdollisuuksia niin kuntoutujalle kuin työpaikallekin

Ammatillinen kuntoutus voi avata uuden suunnan työelämässä silloin, kun oma työ ei enää sovi terveydentilalle. Työkokeilu uudella työpaikalla antaa sekä kuntoutujalle että työpaikalle aikaa varmistaa, että työtehtävät, osaaminen ja työkyky kohtaavat.

Työkyvyn heikentyminen voi herättää huolta tulevaisuudesta ja työssä jatkamisesta. Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työelämässä silloin, kun terveydentila ei enää riitä omaan työhön. Jos terveydentilalle soveltuvaa tehtävää ei löydy nykyiseltä työpaikalta, uusi suunta voi löytyä työkokeilun avulla. Työkykyvalmentajan tuella kuntoutuja voi löytää uuden työpaikan, jossa tehtävien sopivuutta kokeillaan käytännössä. Työkokeilu antaa sekä kuntoutujalle että työpaikalle aikaa varmistaa, että työtehtävät, osaaminen ja työkyky kohtaavat.

Työpaikkoja tarvitaan, jotta kuntoutus pääsee alkamaan

Noin puolessa Varman ammatillisista kuntoutuksista mukana on kuntoutuskumppanimme työkykyvalmentaja. Työkokeilupaikka voi löytyä joko kuntoutujan oman yhteydenoton kautta tai niin, että työkykyvalmentaja ottaa yhteyttä työnantajiin kuntoutujalle sopivan paikan löytämiseksi. Ilman työkokeilupaikkaa kuntoutuksen aloittaminen viivästyy, vaikka suunnitelma olisi valmis. Tutkimuksemme mukaan viivästykset voivat heikentää kuntoutuksen onnistumista. Työkokeilupaikkojen löytyminen on siis kriittistä kuntoutuksen käynnistymiselle.

Onko kuntoutuja riski vai potentiaalinen uusi työntekijä?

Kun kuntoutujalle etsitään uutta työkokeilupaikkaa, kyse ei ole vain sopivien tehtävien löytymisestä.  Työkokeilun aikana kuntoutuja ja työpaikka voivat tutustua toisiinsa rauhassa, kokeilla tehtävien sopivuutta käytännössä ja edetä vaiheittain työkykyvalmentajan ja työeläkeyhtiön tuella. Tavoitteena on löytää paikka, jossa työ voi jatkua myös työkokeilun jälkeen. Parhaimmillaan työkokeilu avaa kuntoutujalle uuden polun työelämään ja auttaa työpaikkaa löytämään uuden osaajan.

Miksi työpaikan kannattaa lähteä mukaan?

Työpaikan päätös lähteä mukaan ammatilliseen kuntoutukseen syntyy usein monesta syystä.

  1. Aiemmat hyvät kokemukset voivat vahvistaa luottamusta siihen, että työkokeilu hyödyttää sekä kuntoutujaa että työnantajaa.
  2. Vastuullisuus näkyy käytännön tekoina. Työpaikka antaa osatyökykyiselle tilaisuuden jatkaa työelämässä ja näyttää osaamisensa.
  3. Työkokeilu voi toimia myös väylänä rekrytointiin. Työnantaja voi tutustua uuteen tekijään rauhassa ja arvioida, vastaavatko hänen osaamisensa ja työkykynsä työpaikan tarpeita.

Myös maksuluokkamallin uudistus kannustaa palkkaamaan uuden työntekijän ammatillisen kuntoutuksen kautta. Suuri työnantaja on suojattu mahdollisilta maksuluokkavaikutuksilta viiden vuoden ajan.

Näin työpaikka voi auttaa työkokeilua onnistumaan

Työkokeilun onnistumista auttaa se, että käytännön asiat mietitään kuntoutujan, työkykyvalmentajan ja työpaikan kesken jo alussa. Työpaikalla kannattaa pohtia, mille työlle on tarvetta, millaiset työtehtävät sopivat kuntoutujan tämänhetkiseen tilanteeseen ja miten työn määrää tai sisältöä voidaan tarvittaessa muokata työkokeilun aikana.

Alussa on myös hyvä sopia siitä, miten työkokeilun etenemistä seurataan ja keneen ollaan yhteydessä, jos matkan varrella herää kysymyksiä. Kun tavoitteista, vastuista ja yhteydenpidosta sovitaan yhdessä, kaikkien on helpompi tietää, mitä työkokeilulta odotetaan.

Työkokeilun aikana kuntoutujan ei pitäisi jäädä yksin. Pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys. Esihenkilö voi esimerkiksi kysyä säännöllisesti kuulumisia, varmistaa tehtävien sopivuuden ja tarttua mahdollisiin haasteisiin ajoissa. Tarvittaessa ratkaisuja voi etsiä yhdessä työkykyvalmentajan ja Varman kuntoutusasiantuntijan kanssa.

Entä jos kuntoutus keskeytyy?

Kuntoutus ei aina etene suunnitelmien mukaan. Matkan varrella voi tulla taukoja esimerkiksi terveydentilan muutosten, elämäntilanteen tai työn ja työkyvyn yhteensovittamisen haasteiden vuoksi. Vaikka työpaikka ei voi estää kaikkia katkoksia, sillä on tärkeä rooli siinä, miten tilanteisiin reagoidaan. 

Tauko ei aina tarkoita, että kuntoutus olisi epäonnistunut. Joissakin tilanteissa tauko voi olla tarpeellinen, jotta työkyky vahvistuu ja kuntoutusta voidaan jatkaa myöhemmin. Työpaikan näkökulmasta tärkeintä on, että yhteys kuntoutujaan säilyy ja mahdollisista muutoksista sekä jatkosuunnitelmista keskustellaan avoimesti.

Kun kuntoutujan tilanteesta ollaan tietoisia myös tauon aikana, työkokeilua on usein helpompi jatkaa myöhemmin. Esihenkilön tai työpaikan muun yhteyshenkilön kiinnostus ja yhteydenpito voivat helpottaa sitä, että työkokeilua voidaan jatkaa, kun kuntoutuja on siihen valmis.

Onnistumisen avaimet ovat yhteistyössä

Parhaimmillaan työkokeilu ei jää väliaikaiseksi järjestelyksi, vaan johtaa pysyvään ratkaisuun eli työllistymiseen. Se onnistuu, kun kuntoutuja, työpaikka, työkykyvalmentaja ja työeläkevakuutusyhtiö tekevät yhteistyötä oikeaan aikaan, suunnitelmallisesti ja ihmisen tilanne huomioiden.

Lue lisää

Tietokortti: Sujuva ammatillinen kuntoutus työpaikalla

Blogi: Näin työpaikat voivat vähentää kuntoutuksen viiveitä ja taukoja – kolme tärkeää oivallusta tutkimuksestamme

Blogi
Näin työpaikat voivat vähentää kuntoutuksen viiveitä ja taukoja – kolme tärkeää oivallusta tutkimuksestamme
kuntoutus 29.04.2026

Minna Savinainen

Tutkimuspäällikkö

Minna Savinainen työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Tutkimuksen tavoitteena on löytää vaikuttavia eri tason keinoja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Minnaa kiinnostaa työkyvyn ja siihen liittyvien tekijöiden tutkiminen eri näkökulmista.

Henri Hautamäki

Data-analyytikko, Työkykypalvelut

Henri Hautamäki toimii data-analyytikkona Varman Työkykypalveluissa. Henri on kiinnostunut siitä, miten data ja analytiikka auttavat ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä työkyvyttömyyden taustalla. Henri uskoo, että analytiikkaa hyödyntämällä voidaan entistä paremmin palvella asiakkaita sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä.

Merja Valle

Kuntoutusasiantuntija

Merja Valle työskentelee kuntoutusasiantuntijana Varman Työkykypalveluissa. Hän on tehnyt töitä ammatillisen kuntoutuksen parissa yli 30 vuotta. Tärkeintä Merjalle on auttaa asiakkaita löytämään uusia mahdollisuuksia työelämässä silloin, kun terveydentila haastaa nykyisen työn tekemistä. Erityisen palkitsevaa on, kun kuntoutuksen avulla asiakkaalle löytyy uusi suunta työuralle ja hänen uskonsa omiin mahdollisuuksiin vahvistuu.

Tiia Reho

Asiantuntijalääkäri

Tiia Reho on lääketieteen tohtori, dosentti, työterveyshuollon ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Hänellä on pitkä työkokemus sekä yksityiseltä sektorilta että kunta-alalta ja erityispätevyydet kuntoutuksesta, vakuutuslääketieteestä ja lääkärikoulutuksesta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena Tiialla on työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy hyödyntäen laajasti eri verkostoja. Näin siksi, että työkyvyttömyyden ehkäisy on eri toimijoiden – työpaikan, työterveyshuollon, muun terveydenhuollon sekä sosiaalivakuutuksen – yhteistyötä ja yhteinen asia. Tiian vapaa-aika kuluu urheilun ja ulkoilun parissa.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä