Varman raportti: Työpaikan oikea-aikaiset ja yksilölliset ratkaisut edistävät ammatillisen kuntoutuksen onnistumista

Työpaikan toimet ja ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen – tutkittua tietoa ja ratkaisuja työkyvyn edistämiseksi -raportissa tarkastelemme ammatillista kuntoutusta työnantajien näkökulmasta, sen haasteita ja mahdollisuuksia sekä työpaikan tukitoimia ennen kuntoutusta. 

Ensimmäinen askel työkyvyttömyyden ehkäisyssä on ennakoiva, systemaattinen ja pitkäjänteinen työkykyä tukeva toiminta työpaikalla. Lisäksi olennaista on tunnistaa työkyvyn heikkenemisen merkit ajoissa. 

– Työkyvyn tukemisen ensisijaisena tavoitteena tulee olla ratkaisujen löytäminen omalta työpaikalta esimerkiksi työtä muokkaamalla tai osasairauspäivärahaa hyödyntämällä. Jos työpaikan omat keinot eivät riitä, työeläkeyhtiön tukema ammatillinen kuntoutus voi tulla kyseeseen, tutkimuspäällikkö Minna Savinainen kertoo. 

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että henkilö voi jatkaa työssään tai siirtyä uuteen työhön avoimilla työmarkkinoilla. Olennaista on tarjota kuntoutujan terveydentilalle sopiva työ niin, että hänen on mahdollista jatkaa työelämässä kestävällä tavalla.

Tutkimuksemme mukaan kahdella kolmasosalla ammatillisen kuntoutuksen hakijoista oli toteutettu työpaikan työkyvyn tukitoimia ennen kuntoutusta. Yleisimmät toimet liittyivät työterveysyhteistyöhön, kuten työterveysneuvotteluihin, ja työn muokkaukseen. Työn muokkaus tarkoittaa työtehtävien, työmäärän, työaikojen tai työolosuhteiden mukauttamista työntekijän terveydentilan ja voimavarojen mukaan, kuten esimerkiksi työtehtävien keventämistä tai joustavia työaikoja.

– Monilla, erityisesti pienillä, työpaikoilla varhaisen työkyvyn tuen keinot ovat alikäytettyjä. HR:n ja esihenkilöiden osaamisen vahvistaminen vaikuttavista työkyvyn tuen keinoista onkin tärkeää. Lisäksi on hyvä muistaa, että työtä voi ja kannattaa muokata erilaisissa työkykyhaasteissa, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksissa tai mielenterveyden ongelmissa, tutkimuspäällikkö Auli Airila kertoo.

Kuntoutuksen onnistumisessa keskeistä on sen oikea-aikaisuus ja yksilöllisyys, kuntoutujan oma motivaatio, työyhteisön ja erityisesti esihenkilön kannustava asenne ja avoin keskustelu sekä eri toimijoiden tiivis yhteistyö. Myös työterveysneuvottelun pitäminen tukee kuntoutuksen onnistumista.

Kuntoutuksen suunnittelussa on tärkeää selvittää varhain, palaako työntekijä omaan työhön muokkausten avulla vai siirtyykö hän toiselle työnantajalle uusiin tehtäviin. 

– Lisäksi työpaikan tulee varmistaa, että kuntoutuksen jälkeen toteutetut ratkaisut toimivat arjessa ja työntekijä voi jatkaa työssään kestävällä tavalla, Minna Savinainen painottaa. 

Onnistunut kuntoutus tuo monia hyötyjä niin työntekijälle, työnantajalle kuin koko yhteiskunnalle. Työntekijä voi jatkaa työelämässä ja hänen osaamistaan ja kokemustaan voidaan hyödyntää organisaatiossa, sairauspoissaolot vähenevät ja työkyvyttömyysriskit pienenevät, mikä hillitsee eläkekustannuksia.