Mitä on työkykyjohtaminen?

Työkykyjohtaminen on työntekijöiden jaksamisen, terveyden ja hyvinvoinnin tukemista työpaikalla. Työkykyjohtamisen tavoitteena on, että työntekijät voivat hyvin ja pysyvät työkykyisinä. Kun työkykyä johdetaan strategisesti, saadaan aikaan vaikuttavampia tuloksia sekä yksilön että organisaation tasolla.

Miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti?

Strateginen työkykyjohtaminen tarkoittaa hyvän työkyvyn nostamista organisaation strategiseksi tavoitteeksi. Se on systemaattista toimintaa, jossa työkyvyn johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää ja päivittäistä esihenkilötyötä.

Kun työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia suunnitellaan ja johdetaan huolellisesti osana koko työpaikan toimintaa, siitä on hyötyä sekä työntekijöille että koko työpaikalle. Työntekijät voivat paremmin, ja työpaikka toimii tehokkaammin. Vaikuttava työkyvyn johtaminen ei ole sattumanvaraista, vaan se perustuu selkeisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin, jotka ovat kaikkien tiedossa ja käytössä.

Strategisen työkykyjohtamisen elementit

Strategisen työkykyjohtamisen lähtökohta on organisaation työkykyä tukeva kulttuuri, jossa henkilöstö on aktiivisesti osana työkykyjohtamisen kehittämistä. Kun työntekijät osallistuvat suunnitteluun ja arviointiin, työkykyä tukeva kulttuuri vahvistuu.

Kyse ei ole siis vain yksittäisistä toimenpiteistä, vaan arjen toiminnasta, joka kytkeytyy osaksi yrityksen strategiaa ja tavoitteita.

Johto on avainasemassa luomassa tätä kulttuuria. Heidän täytyy olla sitoutuneita työkyvyn varmistamiseen ja ymmärtää, miten työkyky vaikuttaa koko organisaation menestykseen.

Strateginen työkykyjohtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä sujuvan työn ja työkyvyn varmistamiseksi.

Arjessa johtaminen

Esihenkilöt ovat avainasemassa luomassa toimintakulttuuria, jossa työ sujuu ja työkyky huomioidaan osana arkea. Keskiössä on arkinen keskustelu, ei asioihin puuttuminen ainoastaan silloin, kun työkyvyssä on haasteita. Avoimen keskustelukulttuurin ja luottamuksen rakentaminen vaativat aikaa, ja siksi työpaikoilla on tärkeä huolehtia siitä, että esihenkilöillä on riittävästi aikaa työkykyjohtamiseen.

Esihenkilöllä on keskeinen rooli myös työkykyjohtamisen toimintamallien ja käytäntöjen toimeenpanossa sekä yhteistyössä eri toimijoiden, kuten HR:n, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa.

Lue lisää työkyvyn johtamisesta arjessa

Seuranta, arviointi ja kehittäminen

Vaikutusten arviointi on olennainen osa työkykyjohtamista, koska mitä mittaamme, sitä johdamme.

Mittareiden seuranta tulee olla systemaattista ja läpinäkyvää. On tärkeää tarkastella säännöllisesti, miten työkyvyn edistämisen tavoitteet ovat toteutuneet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä tukee myös toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Tiedolla johtaminen

Tiedolla johtaminen auttaa organisaatioita tekemään fiksuja päätöksiä työkyvyn edistämiseksi. Se tarkoittaa, että työkykyyn liittyvää tietoa kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään järjestelmällisesti.

Keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi sairauspoissaolot, työtapaturmat, työterveyshuollon kustannukset ja työkyvyttömyyseläkekustannukset. Lisäksi työkykydata voi sisältää tietoa esimerkiksi työn kuormitustekijöistä ja työntekijöiden itsearvioidusta työkyvystä. Henkilöstökyselyt ja riskikartoitukset ovat tässä arvokkaita työkaluja.

Riittävät resurssit ja yhteiset pelisäännöt

Vaikuttava työkykyjohtaminen edellyttää riittävästi resursointia: aikaa ja osaamista työkyvyn johtamiseen, toimenpiteisiin sekä toteutumisen seurantaan. Selkeät roolit, vastuut ja sujuva yhteistyö luovat pohjan toiminnalle.

Työpaikalla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä, kuten työkyvyn seurannasta, varhaisen tuen ja työhön paluun toimenpiteistä. Esimerkiksi työkyvyn varmistamisen -malli auttaa tunnistamaan ja reagoimaan työkykyhaasteisiin ajoissa, kun taas työhön paluun tuki varmistaa sujuvan paluun pitkän sairauspoissaolon jälkeen.

Lue lisää resurssien ja toimintatapojen varmistamisesta

Varman tutkimus: Tulevaisuuden työkykyjohtaminen on strategista, ennakoivaa ja osallistavaa

Varman tutkimuksessa selvitettiin, miten muuttuva työelämä ja megatrendit vaikuttavat työkyvyn tukemiseen ja työkykyjohtamiseen. Tutkimus osoitti, että vaikka työkykyjohtaminen nähdään organisaatioissa strategisesti tärkeänä, sen suunnitelmallisuudessa ja tavoitteellisuudessa on kehittämistarpeita.

Lue lisää tutkimuksen tuloksista

Varman uusi mittari: Työkykyiset työvuodet

Vaikuttavuuden mittaamisen tärkeys on huomattu myös viranomaisissa, ja Finanssivalvonta edellyttääkin eläkeyhtiöiltä mittareiden kehittämistä. Varman uusi mittari "Työkykyiset työvuodet" tuo näkyviin, mitä aktiivinen työkykyjohtaminen tuottaa sinun organisaatiossasi. Mittarina Työkykyiset työvuodet auttaa ymmärtämään, miten työnantajan aktiivisuus vaikuttaa siihen, kuinka pitkään ihmiset pysyvät työkykyisinä. Mittarin avulla voidaan verrata eri toimialojen tuloksia ja nähdä, kuinka suuri ero voi syntyä työurien pituudessa. Mittari on toistaiseksi Varman sisäisessä käytössä.

Lue lisää vaikuttavuuden mittaamisesta

Apua asiointiin

Hoida työkykyasiasi verkossa

Asiointipalvelussamme voit mm.

kartoittaa yrityksesi työkykyriskejä Riskikartoituksen avulla
luoda ja lähettää Työkykykyselyitä
päivittää yrityksen varhaisen tuen ja Työkyvyn varmistamisen mallia
tarkastaa Työkyvyn tiedolla johtamisen tason ja kartoittaa työkyvyn mittarit

Kirjaudu Varma Asiointiin