Tunnista työn kuormitustekijät ja johda yrityksesi kohti parempaa työkykyä

Riippumatta ammatista, työtehtävistä tai työntekijän työkokemuksesta varmaa on, että jokaisessa työssä on kuormitustekijöitä. Työn kuormitustekijöillä tarkoitetaan työssä esiintyviä fyysisiä tai psykososiaalisia tekijöitä, jotka edellyttävät työntekijältä fyysisiä tai henkisiä ponnisteluja. Kaikki kuormitus ei ole haitallista, mutta liiallinen tai pitkään jatkunut kuormitus voi aiheuttaa työntekijälle muun muassa uupumusta, rasitusta ja stressiä, jotka heikentävät työkykyä. Työnantajalla on kuitenkin paljon keinoja ja myös vastuu puuttua haitallisiin työn kuormitustekijöihin.

Miksi työnantajan tulee ottaa työn kuormitustekijät tosissaan?

Strategisesti ajatteleva ja työntekijöistään välittävä työnantaja suhtautuu työn kuormitustekijöihin vakavasti.

Työn kuormitustekijöihin puuttuminen ja niiden vähentäminen edistävät työntekijöiden työkykyä ja tukevat suorituskykyä. Paremmalla työkyvyllä on positiivisia vaikutuksia muun muassa työsuoritukseen, motivaatioon, sitoutumiseen, innovointiin ja työn laatuun.
Pitkittyneellä kuormituksella voi olla kielteisiä vaikutuksia työkykyyn. Haitallinen kuormitus voi johtaa esimerkiksi sairauspoissaoloihin, työn tuottavuuden vähentymiseen tai työkyvyttömyyseläkkeelle.  
Haitallinen kuormitus voi lisätä työpaikan vaihtohalukkuutta.
Pahimmassa tapauksessa haitallinen työkuormitus voi johtaa työkyvyttömyyteen. Sen lisäksi, että työkyvyn menetys on tragedia sekä työntekijälle että koko työyhteisölle, aiheutuu työkyvyttömyydestä merkittäviä kustannuksia koko yhteiskunnalle.
Työnantajalla on lakisääteinen velvoite puuttua haitalliseen työn kuormitukseen.

Työn fyysiset kuormitustekijät

Työn fyysisellä kuormituksella tarkoitetaan tuki- ja liikuntaelimistöön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvaa kuormitusta. Fyysistä kuormitusta syntyy esimerkiksi käsin tehtävistä raskaista siirroista ja nostoista, hankalista ja epäergonomisista työasennoista, toistuvista yksipuolisista liikkeistä sekä seisoen tehtävästä työstä ja runsaasta kävelystä. Myös melu, tärinä, puutteelliset työvälineet ja riittämätön tauotus voivat lisätä työn fyysistä kuormitusta.

Pitkään jatkuva ja liiallinen fyysinen kuormitus voi aiheuttaa lihas- ja nivelvaivoja, rasitusvammoja ja altistaa työtapaturmille.

Lue lisää työn fyysisistä kuormitustekijöistä

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät

Psykososiaalinen kuormitus työssä voi liittyä muun muassa työn sisältöön, työjärjestelyihin, johtamiseen tai työyhteisön toimintaan. Esimerkiksi työstä aiheutuva paine ja epävarmuus, liiallinen vastuu, vaikeat vuorovaikutustilanteet, jatkuvat keskeytykset tai työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen voivat aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta. Kognitiivinen kuormitus on yksi psykososiaalisen kuormituksen osa-alue. Kognitiivisella kuormituksella viitataan tyypillisesti tiedonkäsittelyyn, kuten tarkkaavaisuuteen tai työmuistiin, kohdistuvaan kuormitukseen.

Erilaiset psykososiaaliset kuormitustekijät voivat aiheuttaa työntekijälle stressiä, työuupumusta ja työkykyhaasteita.

Lue lisää työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä

Kuinka työn kuormitustekijät tunnistetaan?

Ennen kuin työn kuormitustekijöihin voidaan puuttua, täytyy ne tunnistaa. Kuormitustekijöiden kartoittamiseen on olemassa erilaisia menetelmiä ja arviointityökaluja, mutta avainasemassa on aina työntekijöiden kuuleminen ja yhteinen keskustelu työpaikalla.

Työntekijöiden palautetta ja kokemuksia voidaan kerätä esimerkiksi esihenkilön ja työntekijän välisillä keskusteluilla, työilmapiirikyselyillä tai työterveyshuollon tekemillä työpaikkakäynneillä. Keskustelut voivat olla myös arkipäiväisiä kohtaamisia työpaikalla.

Kokoamalla tietoa yhteen eri lähteistä työnantajalla on mahdollisuus löytää yksilöiden kuormitustekijöistä yhteneväisyyksiä, joihin voidaan vaikuttaa koko työyhteisön tasolla.

Vaikka kokemus työn kuormittavuudesta on lopulta yksilöllinen, kuormitustekijöitä on hyvä pohtia työyhteisötasolla. Kun työtä kehitetään yhdessä, ratkaisut kohdentuvat esimerkiksi yhteisiin toimintatapoihin, pelisääntöihin ja prosesseihin eli järjestelmätason ratkaisuihin.

Kun työn kuormittavuuteen vaikuttavia seikkoja mietitään ennakoivasti, voidaan kuormittavia toimintatapoja tai tilanteita muokata niin, että kuormitus ei pääse kasvamaan liian suureksi.

Kartoita työn kuormitustekijöitä Varma Asioinnissa - Riskikartoitimella voit arvioida kuormitustekijöitä joko tietyn ammattiryhmän tai koko organisaation näkökulmasta.

Kirjaudu Varma Asiointiin

Työterveyshuolto auttaa työn kuormitustekijöiden tunnistamisessa

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ehkäisevä työterveyshuolto kaikille työsuhteessa oleville työntekijöilleen yrityksen koosta riippumatta. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto voi sisältää muun muassa työntekijöiden terveystarkastukset ja työpaikalla tehtävät työpaikkaselvitykset .

Työpaikkaselvityksen avulla tunnistetaan työn kuormitustekijöitä ja työhön liittyviä riskejä terveyden kannalta. Selvityksen pohjalta työterveyshuolto ja työnantaja luovat yhteistyössä toimintasuunnitelman kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja työkyvyn parantamiseksi.

Työpaikkaselvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla. Selvitys tehdään aina työterveysyhteistyön alkaessa, työn tai työolosuhteiden muuttuessa olennaisesti tai määräajoin noin 3–5 vuoden välein. Työpaikkaselvitys voidaan tehdä myös siinä tapauksessa, jos työterveyshuollolle on kertynyt tietoa, jonka perusteella on syytä arvioida uudelleen työn kuormitus- ja vaaratekijöitä. 

Miten työn fyysisiä kuormitustekijöitä voidaan vähentää ?

Kattava perehdytys ja työhön opastus

Hyvä työergonomia sekä oikeanlaiset työkalut ja apuvälineet

Työaikajärjestelyt ja työkierto

Riittävä työn tauotus

Palautuminen työvuorojen välillä ja niiden aikana

Fyysisen kunnon ylläpito

Lue lisää työn fyysisistä kuormitustekijöistä

Hallitse työn haitallisia kuormitustekijöitä ja vahvista voimavaratekijöitä

Kaikki työhön liittyvä kuormitus ei ole haitallista tai uhkaa työntekijän työkykyä. Sopiva kuormitus voi edistää työkykyä, vahvistaa työntekijän taitoja ja työhön sitoutumista sekä parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta.

On kuitenkin tärkeää, että työnantaja puuttuu työn haitallisiin kuormitustekijöihin. Kun kuormitustekijät on tunnistettu, keinoja niiden hallintaan on monia.

Miten työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan vähentää?

Johtamiseen ja hyvään esihenkilötyöhön panostaminen

Työtehtävien ja vastuiden selkeyttäminen

Henkilöstösuunnittelu ja tehtävään työmäärään nähden riittävät henkilöstöresurssit

Työhön liittyvien keskeytysten vähentäminen ja hallinta

Oman osaamisen kehittämisen mahdollistaminen

Työn ja vapaa-ajan tasapainon tukeminen, kuten joustava työaika tai mahdollisuus etätyöhön

Työn arvostus ja säännöllinen palaute työstä

Lue lisää työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä

Työn voimavaratekijät suojaavat työn kuormitukselta

Kaikkia työn kuormitustekijöitä ei voida poistaa, eikä se edes ole tarpeenmukaista. Työn kuormitustekijöiden vähentämisen lisäksi on tärkeää keskittyä vahvistamaan työn voimavaratekijöitä.

Työn voimavaratekijöillä tarkoitetaan työssä tai työympäristössä olevia myönteisiä työntekijöiden työkykyä edistäviä piirteitä, jotka suojaavat haitallisilta kuormitustekijöiltä. Voimavaratekijöitä voivat olla esimerkiksi esihenkilön ja työyhteisön tuki, hyvä työilmapiiri, mahdollisuus kehittyä, työstä saatu palaute ja arvostus, selkeät tavoitteet sekä työn vaihtelevuus ja monipuolisuus.

Lue lisää: Asiantuntijat kertovat – Näin parannat työntekijöidesi työkykyä

Työkyvyn varmistamisen ja varhaisen tukemisen malli auttaa puuttumaan ajoissa

Niin sanottu varhaisen tuen tai varhaisen välittämisen malli on työpaikalla yhteisesti sovittu toimintamalli, jonka tavoitteena on puuttua tilanteeseen mahdollisimman ajoissa, jos työn kuormitustekijät ovat kasvaneet yksittäisen työntekijän kohdalla liian suuriksi ja ne haittaavat työkykyä. Varhaisen tuen mallin avulla pyritään estämään tilanne etenemästä siihen pisteeseen, jossa työntekijä menettää työkykynsä.

Varhaisen tuen mallissa voidaan määritellä:

miten työntekijän varhaisen tuen tarve tunnistetaan ja miten siihen reagoidaan
mitkä ovat eri osapuolten roolit ja vastuut (työntekijä, esihenkilö, työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöt, henkilöstöhallinto)
miten esihenkilöt ja muut osapuolet koulutetaan toimimaan mallin mukaisesti
miten mallin käyttöä, toimivuutta seurataan ja arvioidaan.

Luo kokonaisvaltainen malli työkykyriskien hallintaan Varma Asioinnissa!

Palveluala

Suomessa tukku- ja vähittäiskaupassa työllisiä on yli 250 000 ja majoitus- ja ravitsemisalalla noin 90 000. Palvelualalla työn kuormittavuus syntyy työn erilaisista fyysisistä, psykososiaalisista ja kognitiivista vaatimuksista.

Ratkaisuja työhön

Tutustu raporttiin

Tietotyö

Tietotyö on työtä, joka edellyttää monipuolista tiedon vastaanottamista
ja käsittelyä sekä uuden tiedon tuottamista. Yhä useampi työ edellyttää monipuolisia tiedonkäsittelyn taitoja, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukykyä sekä jatkuvaa uuden oppimista.

Ratkaisuja työhön

Tutustu raporttiin

Työelämän murroksessa työn kuormitustekijät muuttuvat

Työelämä muuttuu, eikä epävarmuus työelämässä ole suinkaan vähentymässä. Muutosvoimat, kuten digitalisaatio, tekoäly, alustatalous ja ilmastonmuutos, muuttavat elinkeinorakennetta sekä yritysten ja organisaatioiden toimintaedellytyksiä. Uusia töitä syntyy, ja vanhoja katoaa myllerrysten myötä.

Muuttuva työelämä edellyttää työntekijöiltä alati uudenlaisia valmiuksia ja kykyä uuden oppimiseen. Esimerkiksi tietotyön myötä työn kognitiivinen kuormitus kasvaa kaikissa työtehtävissä. Työpaikoilla on hyvä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti uudistaa työ- ja toimintatapoja sekä kehittää uudenlaista osaamista.

Lue lisää: Työn murros haastaa työkykyä – yhteisen ymmärryksen rakentaminen keskeistä

Muutosvoimat vaikuttavat kaikilla toimialoilla ja lähes jokaisessa työssä. Eroja ilmenee siinä, miten trendit muuttavat sekä töiden sisältöjä että työn tekemisen tapoja.

Tietotyössä on monenlaisia kuormitustekijöitä

Kasvava osa suomalaisista tekee tietotyötä eli vastaanottaa, käsittelee ja tuottaa työkseen tietoa. Yhä useammassa työtehtävässä vaaditaan monipuolisia tiedonkäsittely-, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä jatkuvaa uuden oppimista.

Tietotyössä on monia myönteisiä puolia, jotka tukevat työntekijän työkykyä. Esimerkiksi moni tietotyöläinen kokee, että hänellä on hyvät vaikutusmahdollisuudet työnsä sisältöön ja työaikoihin.

Samanaikaisesti tietotyö on monin tavoin kuormittavaa. Tyypillisesti tietotyössä koettuja kuormitustekijöitä ovat kiire, keskeytykset ja usean asian samanaikainen tekeminen, jotka voivat olla kognitiivisesti ja psyykkisesti kuormittavia.

Pitkittyessään kognitiivinen eli tiedollinen kuormitus voi johtaa erilaisiin työkyvyn haasteisiin, kuten muistivaikeuksiin, unettomuuteen ja mielialaoireisiin.

Tietotyössä on luotava yhteisiä pelisääntöjä aivokuorman hallintaan

Tiesitkö, että työnantajalla on lain mukaan velvoite puuttua työn kuormitustekijöihin?

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto sekä huolehtia työntekijän työturvallisuudesta ja terveydestä. Yleinen huolehtimisvelvoite edellyttää, että työnantaja ottaa työtä suunnitellessaan ja mitoittaessaan huomioon työn ominaispiirteisiin, työolosuhteisiin, työympäristöön ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Jos työntekijä kuitenkin kuormittuu työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, on työnantajalla velvollisuus puuttua asiaan. Työnantajan tehtävä on selvittää työntekijän terveyttä uhkaavat työn kuormitustekijät ja tehdä toimenpiteitä niiden vähentämiseksi ja välttämiseksi (Työturvallisuuslaki 25 §).

Lue lisää: Työturvallisuuskeskus - Työnantajan huolehtimisvelvoite

Vie yrityksesi kohti vahvempaa työkykyä – me autamme

Muuttuvan työelämän keskellä ei ole helppoa pitää huolta työkyvystä ja sen kestävyydestä. Me Varmassa autamme sinua tunnistamaan työn kuormitustekijät ja työkyvyttömyysriskit, ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan niitä hyvin kohdennetuilla toimenpiteillä sekä löytämään ratkaisuja yksittäisten työntekijöiden työkykyongelmiin. Tarjoamme tutkittua tietoa ja välineitä, joilla kasvattaa työkykyyn liittyvää osaamista.

Tutustu työkykyjohtamisen palveluihin

Varma Akatemia koko henkilöstön työkyvyn tukena

Varma Akatemia on oppimisympäristö, jossa tarjoamme asiakasyrityksillemme tukea työkyvyn kehittämiseen. Varma Akatemiassa pääset sukeltamaan työkyvyn johtamista ja ylläpitämistä kehittäviin verkkokursseihin, webinaareihin sekä valmiisiin opintopolkuihin esihenkilöille, HR-ammattilaisille ja henkilöstölle. 

Löydät Varma Akatemiasta juuri sinulle hyödyllistä sisältöä helposti joko työroolisi tai tietyn teeman perusteella. Suuri osa kursseista sopii kaikille, ja lisäksi omia kokonaisuuksia löytyy esimerkiksi esihenkilöille, yrittäjille ja henkilöstöasioista vastaaville.

Tutustu Varma Akatemiaan

Varma podcast – työkykyisenä pysymisen puolesta

Varman omassa podcastissa juontajamme, Varman HRD-päällikkö ja HR-partneri Pauliina Heiskanen tarttuu työelämän syklisyyteen ja sen tuomiin haasteisiin vaihtuvien asiantuntijoiden kanssa. Olitpa jo Varman asiakas tai et, olet lämpimästi tervetullut kuuntelemaan Varma podcastia.

Kuuntele Varma podcastia