Johda työkykyä arjessa

Työkykyjohtaminen tarkoittaa kaikkia niitä suunnitelmallisia toimenpiteitä, joilla edistätte, tuette ja ylläpidätte työntekijöiden työkykyä. Se ei ole vain HR-vastaavien tai työterveyshuollon tehtävä, vaan kuuluu kiinteästi jokaisen esihenkilön päivittäiseen työhön. Mutta kuinka työkykyä johdetaan arjessa, ja miksi se on niin tärkeää yrityksen strategiselle menestykselle?

Mitä työkyvyn johtaminen arjessa tarkoittaa?

Työkyky koostuu monesta osasta: osaamisesta, terveydestä, motivaatiosta ja työyhteisön toiminnasta. Kun näitä alueita kehitetään suunnitelmallisesti, työntekijät pysyvät terveempinä ja jaksavat työssään pidempään. Hyvä työkykyjohtaminen vähentää sairauspoissaoloja, parantaa tuottavuutta ja vahvistaa työntekijöiden sitoutumista työhön. 

Työkykyjohtaminen ei siis ole vain ongelmiin reagoimista, vaan ennakoivaa toimintaa, jossa pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään työkykyyn liittyviä riskejä jo varhaisessa vaiheessa. Oikeastaan kyse on ihmisten johtamisesta, eli siitä, miten arjessa huolehdimme, että työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa ja jokainen voi kokea onnistumisia työssään.

Työkykyjohtamisen perusajatus on yksinkertainen: kun pidämme huolta työntekijöiden työkyvystä, he voivat tehdä työnsä hyvin, pysyvät terveempinä ja jaksavat työelämässä pidempään.

Arjen työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännön toimia

Työkyvyn johtaminen arjessa on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan organisaation tuottavuuteen, henkilöstön hyvinvointiin ja kustannusten hallintaan. Työkyvyttömyysriskit syntyvät usein vähitellen. Arjen johtaminen auttaa tunnistamaan varhaiset merkit ja puuttumaan niihin ajoissa.  

Arjen työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännön toimia, joilla varmistetaan, että työntekijät pystyvät tekemään työnsä terveellisesti, turvallisesti ja motivoituneesti joka päivä.

Se ei ole pelkästään yksittäisiä toimenpiteitä, vaan osa organisaation kulttuuria ja johtamiskäytäntöjä. Arjessa se näkyy toimivana varhaisen tuen mallina, avoimena ja kannustavana työkulttuurina, esihenkilöiden kykynä tunnistaa työkyvyn haasteet ja tukea työntekijöitä. 

Miltä työkyvyn johtaminen arjessa näyttää?

Työkyvyn johtaminen voi näkyä yrityksen arjessa monin konkreettisin tavoin. Se ei ole pelkästään yksittäisiä toimenpiteitä, vaan osa organisaation kulttuuria ja johtamiskäytäntöjä. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten työkyvyn johtaminen voi ilmetä arjessa:

1. Käytössä on toimiva Varhaisen tuen malli ja yhteiset pelisäännöt

Yhteiset pelisäännöt auttavat tunnistamaan ja puuttumaan työkyvyn haasteisiin ajoissa. Varmista, että työntekijällä on selkeät tavoitteet ja että työtä ja sen kuormitusta seurataan. 

2. Avoin työkulttuuri ja kannustava ilmapiiri

Työkyvystä puhumisen ei pitäisi olla tabu. Rakenna avoin ilmapiiri, jossa työkyvystä keskustellaan arjen kohtaamisissa ja jossa työntekijä uskaltaa kertoa omista työkyvyn haasteistaan.

3. Esihenkilöt työkyvyn tukena

Esihenkilöt osaavat tunnistaa työkyvyn haasteet ja tukea työntekijöitä yhdessä sovittujen toimintamallien mukaisesti.

Esihenkilön tulee olla läsnä: säännölliset kohtaamiset, kuunteleminen ja palautteen antaminen vahvistavat luottamusta.

4. Tieto ohjaa tekemistä

Työkykyyn liittyviä tekijöitä kartoitetaan säännöllisesti esimerkiksi kyselyjen avulla ja niiden perusteella tehdään kehittämistoimenpiteitä. 

Näin tunnistat ajoissa merkit kuormituksesta ja työkyvyn muutoksista ja voit tarjota tukea esim. työaikaa tai -tehtäviä muokkaamalla.  

5. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa

Yhteistyötä kannattaa tehdä ei vain sairauksien hoitoa liittyen, vaan laajemmin ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn tukemiseen liittyen.

Valmis: Arjen työkykyjohtaminen

Kun työkyky nähdään yhteisenä vastuuna ja siihen panostetaan systemaattisesti, syntyy työympäristö, jossa jokaisella on paremmat edellytykset onnistua ja voida hyvin.

Miksi johdonmukainen työkykyjohtaminen on välttämätöntä?

Työelämä muuttuu jatkuvasti vaativammaksi ja monimutkaisemmaksi. Työn henkinen kuormitus kasvaa, työurat pidentyvät sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet korostuvat. Ilman systemaattista työkykyjohtamista nämä haasteet voivat johtaa työkykyongelmien lisääntymiseen ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.

Työkyvyttömyyden kustannukset

Työkyvyttömyyden suorat kustannukset näkyvät välittömästi yrityksen tuloksessa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa. Epäsuoria kustannuksia syntyy esimerkiksi sijaisten hankkimisesta, ylitöistä, tuottavuuden laskusta ja laadun heikkenemisestä.

Isommat yritykset kantavat osan työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista. TyEL-järjestelmässä työnantajan maksuluokka määräytyy työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella, joten työkykyjohtamisella on suora vaikutus yrityksen eläkemaksuihin. Onnistuneella työkykyjohtamisella suuryritys voi säästää jopa miljoonia euroja vuosittain.

Voit arvioida oman yrityksesi sairauspoissaolojen kustannuksia Varman laskurilla

Yhden sairauspoissaolopäivän kustannus työnantajalle on keskimäärin jopa 370 euroa.
Elinkeinoelämän keskusliitto

Työkykyjohtamisen hyödyt eivät rajoitu vain sairauspoissaolojen vähenemiseen

Strateginen panostus työkykyyn näkyy myös:

  • Työntekijöiden sitoutumisen ja motivaation kasvuna
  • Asiakastyytyväisyyden paranemisena
  • Tuottavuuden ja työn laadun kohenemisena
  • Yrityksen maineen vahvistumisena työnantajana
  • Työurien pidentymisenä

Lue asiakkaidemme työkykyjohtamisen onnistumisista

Apua asiointiin

Hoida työkykyasiasi verkossa

Asiointipalvelussamme voit mm.

  • kartoittaa yrityksesi työkykyriskejä Riskikartoituksen avulla
  • luoda ja lähettää Työkykykyselyitä
  • päivittää yrityksen varhaisen tuen ja Työkyvyn varmistamisen mallia
  • tarkastaa Työkyvyn tiedolla johtamisen tason ja kartoittaa työkyvyn mittarit
Kirjaudu Varma Asiointiin

Miten toimin, kun...