Vaikuttava työkykyjohtaminen

Vaikuttava työkykyjohtaminen ei ole pelkästään reagointia sairauspoissaoloihin tai työkyvyn heikkenemiseen, vaan ennakoivaa ja osallistavaa johtamista, jossa huomioidaan yksilön voimavarat, työn vaatimukset ja työyhteisön toimivuus.

Vaikuttava työkykyjohtaminen edellyttää johdon sitoutumista, selkeitä tavoitteita, toimivia prosesseja ja jatkuvaa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa. Se ei ole yksittäinen toimenpide, vaan osa yrityksen kulttuuria ja arkea.

Jotta työkykyjohtamisen todellinen arvo voidaan osoittaa ja kehittämistä suunnata vaikuttavasti, on tärkeää mitata sen vaikuttavuutta – mutta miten se tehdään käytännössä?

Työkykyisten työvuosien taustalla on tilastollinen malli, joka huomioi iän ja toimialan. Laskenta alkaa keskimäärin 25 vuoden iästä ja 40 vuoden työuralla. Malli yksinkertaistaa tosimaailman tilannetta olettamalla, että henkilö pysyy saman työnantaja palveluksessa ja tehtävässä koko uran. Malliantaa luotettavan, vertailukelpoisen suunnan: kuinka paljon työkykyisiä työvuosia on odotettavissa aktiivisessa työkykyjohtamisessa verrattuna. epäaktiiviseen johtamiseen.

Vaikuttavuutta mitataan vertaamalla aktiivisesti ja passiivisesti työkykyä johtavien yritysten työkykyisten työvuosien määrää. Aktiivisuuden taso määritellään eläkeyhtiön palveluiden käytön perusteella, mutta on huomioitava, että vähäinen aktiivisuus voi joskus kertoa myös vähäisestä tarpeesta palveluille. Vertailu tehdään toimialoittain.  

Toimialavertailut paljastavat selkeitä eroja: raskaat alat, kuten rakennusala, kärsivät enemmän työkyvyttömyydestä ja niillä työkykyisiä työvuosia kertyy vähemmän. Aktiivinen työkykyjohtaminen kuitenkin lisää työkykyisten työvuosien määrää kaikilla aloilla, ja vaikutus on erityisen suuri toimialoilla, joilla työkyvyttömyys on yleistä.

Lataa selvitys:
Työkykyjohtamisen kustannusvaikutusten arviointi