Mitä muokattu työ on ja miksi se on tärkeää?
Työn muokkauksen tavoitteena on sovittaa työ työntekijän työkykyyn siten, että työssä jatkaminen on mahdollista terveydellisistä tai muista rajoitteista huolimatta. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi työtehtävien, työajan tai työolosuhteiden mukauttamista.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että työn muokkaus voi lyhentää työkyvyttömyyden kestoa erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksissa (esim. Ervasti ym. 2022). Myös mielenterveyden haasteissa työn muokkaus voi auttaa vähentämään kuormitusta ja mahdollistaa työssä jatkamisen.
Miten työtä voi muokata?
Työtä voi muokata työntekijän tilanteen ja työn vaatimusten mukaan. Muokkaus voi tarkoittaa esimerkiksi työn sisällön tai määrän, työajan, työympäristön tai sosiaalisen tuen tilapäistä tai pysyvää mukauttamista.
Usein samat keinot voivat auttaa sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoissa että mielenterveyden haasteissa. Olennaista on arvioida työntekijän tilanne yksilöllisesti: millaiset muutokset helpottavat työn tekemistä juuri tässä tilanteessa ja tässä työssä?
Mielenterveyden haasteissa muokkaus voi tarkoittaa esimerkiksi työtehtävien ja vastuiden rajaamista, työajan tilapäistä lyhentämistä, keskeytysten ja häiriöiden vähentämistä sekä sosiaalisen ja kognitiivisen kuorman keventämistä.
Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa voidaan puolestaan vähentää raskaita nostoja ja siirtoja, toistotyötä ja pitkäkestoisia hankalia työasentoja sekä lisätä työn tauotusta ja apuvälineitä.
Tutkimuksemme osoitti, että työn muokkauksen keinot tunnetaan monilla työpaikoilla, mutta niiden käyttöönotto ei aina ole helppoa. Muokkaukseen saatetaan myös ryhtyä vasta, kun työkyky on jo selvästi heikentynyt. Siksi esihenkilön kannattaa ottaa työn muokkaus puheeksi ajoissa ja etsiä ratkaisuja yhdessä työntekijän kanssa.
Mitä esihenkilö voi tehdä?
Esihenkilön työtä helpottaa, kun työpaikalla on sovitut käytännöt työn muokkaukseen. Kun erilaisia tapoja keventää, jakaa ja järjestellä työtehtäviä on mietitty etukäteen, ratkaisuja on helpompi löytää.
Käytännön vinkkejä esihenkilölle:
- Tunnista työn muokkauksen tarve ajoissa
Ota asia puheeksi työntekijän kanssa ja selvitä, mitkä tehtävät onnistuvat ja missä tarvitaan kevennystä tai joustoa. - Etsi vaihtoehtoja yhdessä työntekijän kanssa
Työtä voi muokata esimerkiksi vähentämällä fyysisesti raskaita tai henkisesti kuormittavia työvaiheita, työaikajoustoilla sekä ottamalla käyttöön apuvälineitä. - Hyödynnä HR:n ja työterveyshuollon tukea
Asiantuntijat voivat auttaa arvioimaan, millaiset ratkaisut tukevat työkykyä ja sopivat arkeen. - Tee konkreettinen suunnitelma
Sopikaa tavoitteista, tehtävistä ja muokatun työn kestosta ja siitä, miten järjestelyt vaikuttavat muuhun työhön. - Varmista työyhteisön tuki
Kerro työyhteisölle työn muutoksista riittävällä tasolla, jotta yhteistyö sujuu ja väärinymmärryksiltä vältytään. - Seuraa ja arvioi vaikutuksia
Keskustele työntekijän kanssa säännöllisesti työn sujumisesta ja muuttakaa suunnitelmaa tarvittaessa.
Lue lisää työn muokkauksesta
Uutinen: Työn muokkausta tulisi käyttää enemmän työkyvyttömyyden ehkäisyssä
Blogi: Työn muokkaus on tasapainoilua – mikä riittää vai riittääkö mikään?
Artikkeli: Kun työtä rauhoitetaan, mielikin pysyy mukana
Tietokortti: Työn muokkaus tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä
Esimerkki: Työn muokkaus tuki kassatyöntekijän työhön paluuta
Kassatyöntekijä oli ollut poissa työstä mielenterveyteen liittyvistä syistä. Ennen työhön paluuta esihenkilö keskusteli työntekijän kanssa hänen tämänhetkisestä työkyvystään, voimavaroistaan sekä siitä, mikä tukisi työssä selviytymistä.
Yhteisen arvion pohjalta työntekijän työtehtäviä muokattiin määräajaksi. Kassatyön osuutta vähennettiin ja tilalle lisättiin rauhallisempia tehtäviä, kuten tuotteiden esillepanoa ja hyllytystä. Lisäksi työvuoroja lyhennettiin ja huolehdittiin riittävästä työn tauottamisesta.
Esihenkilö varmisti työterveyshuollolta, että sovitut työjärjestelyt tukevat turvallista työhön paluuta. Tilanteen etenemistä seurattiin säännöllisissä keskusteluissa.
Suunnitelmallisen tuen ja työn muokkauksen ansiosta työntekijä pystyi palaamaan työhön asteittain, ja siirtyminen takaisin tavanomaisiin työtehtäviin onnistui suunnitellusti.
Auli Airila
Auli Airila työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Aulia innostaa työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkiminen sekä tutkitun tiedon hyödyntäminen vaikuttavien työkykyä edistävien palveluiden kehittämisessä.
Tuija Vanhamäki
Tuija Vanhamäki työskentelee Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Tuijalla on 30 vuoden kokemus työkyvyn ylläpitämisestä ja työhyvinvoinnin kehittämisestä kuntouksessa, työterveyshuollossa ja HR:ssa, mikä auttaa häntä tukemaan asiakasyrityksiä työkykyjohtamisen haasteissa. Tuija sanookin, että "Työelämän mielettömässä muutoksessa emme saa unohtaa ihmistä, vaan tehdään työstä ihmisen mittaista".