Käytämme evästeitä sivuston käyttökokemuksen parantamiseen, sisältöjen ja markkinoinnin kohdentamiseen sekä sivuston kehittämiseen. Osa evästeistä on sivuston toiminnan kannalta välttämättömiä, toiset taas auttavat meitä tarjoamaan sinulle vielä parempaa palvelua sivustollamme. Voit lukea lisää evästeistä tai muuttaa myöhemmin tekemiäsi valintoja Evästeet-sivulla. Linkki sivulle löytyy myös sivuston alaosasta.
Eläkeyhtiöiden nimissä on liikkeellä eläkkeisiin liittyviä huijausviestejä
Tekstiviesteihin liittyviä linkkejä ei tule avata. Poista viesti. Jos et ole varma onko saamasi viesti aito, voit olla yhteydessä Varman asiakaspalveluun.
Työeläkevakuuttamisen ja työkykyjohtamisen sanasto
Mitä tarkoittaa YEL-työtulo? Mikä on IPS-malli? Kokosimme yhteen toimialan keskeisintä sanastoa helpottamaan suunnistamista työeläkevakuuttamisen ja työkykyjohtamisen maailmassa.
A
Aktiivinen työkykyjohtaminen
Aktiivinen työkykyjohtaminen tarkoittaa aktiivista työkyvyn ylläpitoa työsuhteen kaikkien vaiheiden aikana, kuten työsuhteen alkaessa, työuran keskellä sekä sen päättyessä. Itse työkykyjohtamisella tarkoitetaan työssä onnistumisen mahdollisuuksien lisäämistä ja toimintatapojen kehittämistä, jotta yksilöiden työkyky säilyy hyvänä eikä vaarannu työn muutoksessa.
Ammatillisen kuntoutuksen päämääränä on paluu työelämään ja terveydentilaan sopivaan työhön. Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista työkyvyn heikennyttyä, sairauden jälkeen tai siitä huolimatta, jotta työntekijä voi jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka.
Asiakashyvitys on työeläkeyhtiön jokavuotinen alennus asiakkaiden vakuutusmaksuihin. TyEL-vakuutuksen ottaneet asiakkaat saavat osan maksamistaan eläkemaksuista takaisin seuraavana vuonna asiakashyvityksenä eli maksualennuksena. Asiakashyvityksinä jaettava euromäärä perustuu vuodesta 2023 alkaen työeläkeyhtiön vakavaraisuuteen.
Eettistä kuormitusta syntyy, kun työntekijän henkilökohtaiset arvot ovat ristiriidassa toimintaympäristön kanssa. Eettisellä kuormituksella tarkoitetaan myös työn arvojen ja mahdollisuuksien välistä ristiriitaa.
Eläke on säännöllinen tulo, jota maksetaan henkilölle tai hänen perheelleen työuran jälkeen. Eläke voi olla työansioista kertyvä työeläke tai kansaneläke.
Eläkeikä kertoo, milloin voi jäädä eläkkeelle. Se määritellään syntymävuoden perusteella ja jokaiselle ikäluokalle määritetään alin eläkeikä. Tällöin ei kuitenkaan tarvitse jäädä eläkkeelle, mikäli työssä haluaa jatkaa pidempään.
Fyysinen kuormitus on tuki- ja liikuntaelimistöön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvaa kuormitusta. Työn fyysiset kuormitustekijät voivat liittyä esimerkiksi työliikkeisiin ja -asentoihin sekä työympäristöön.
Kun rahan arvo muuttuu, se huomioidaan niin työeläkkeen laskennassa kuin maksussa olevissa työeläkkeissä. Työeläkkeiden indeksikorotuksilla huolehditaan, että työeläkkeiden ostovoima säilyy niin nykyisillä kuin tulevilla eläkeläisillä. Työeläkejärjestelmässä käytetään palkkakerrointa ja työeläkeindeksiä, jotka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain.
IPS-mallilla tarkoitetaan työssävalmennuksen mallia, joka on keino tukea osatyökykyisten työllistymistä ja työhön paluuta. Tavoitteena mallissa on tukea kuntoutujaa työn saamisessa ja työelämään kiinnittymisessä niin, että työstä muodostuu keskeinen osa kuntoutumisvaihetta.
Kevytyrittäjä on itsensä työllistävä henkilö, joka hinnoittelee oman työnsä ja hankkii omat asiakkaansa, mutta hoitaa laskutuksensa kumppanin, esimerkiksi laskutuspalveluyrityksen kautta. Kevytyrittäjä vakuutetaan yleensä YEL:n mukaan.
Kognitiivinen kuormitus on työtehtävien seurauksena syntyvää henkistä rasitusta. Kuormitus muodostuu riskitekijöistä, jotka lisäävät työn aivokuormaa. Kognitiivinen kuormitus on sellaista henkistä rasitusta, joka vaikeuttaa aivotyötehtävien hoitamista. Kognitiivinen kuormitus voi myös johtaa fyysiseen kuormittumiseen.
Kuntoutustuella tarkoitetaan määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, jota voi hakea, mikäli sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu myös sairauspäivärahaoikeuden päättymisen jälkeen, mutta työhön paluun arvioidaan olevan mahdollista kuntoutuksen kautta.
Lakisääteinen eläketurva koostuu työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Ansiotyön perusteella kertynyt työeläke on ensisijainen eläke, jota kansaneläke täydentää, jos työeläkkeen suuruus on pieni tai sitä ei ole kertynyt lainkaan. Siihen kuuluu takuueläke, joka mahdollistaa vähimmäiseläkkeen, mikäli kansaneläke ja muut eläkkeet eivät siihen riitä. Se mahdollistaa myös perhe-eläkkeen leskelle ja lapsille, jos perheen puoliso tai huoltaja menehtyy.
Osakuntoutustukea voidaan myöntää ihmiselle, mikäli hän pystyy sairaudesta huolimatta työskentelemään osa-aikaisesti. Osakuntoutustuki voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen tavoin, mutta määräaikaisesti, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.
Osatyökykyisyys määritellään tilanteeksi, jossa henkilöllä on käytössään vain osa työkyvystään ja halu käyttää tätä kykyä. Osatyökykyisyyttä on monenlaista ja se on hyvin yksilöllistä sekä sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyden ajalle voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä.
Työntekijä voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä, jos työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan ja hänellä on työkykyä jäljellä osa-aikaiseen työhön.
Kun henkilö jää eläkkeelle, työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkansaajien ansiotason muutos painaa 80 prosenttia ja kuluttajahintojen muutos 20 prosenttia. Myös yrittäjien YEL-vakuutuksen työtuloa korotetaan vuosittain palkkakertoimella.
Psykologiset kuormitustekijät työssä voivat liittyä esimerkiksi työn sisältöön, organisointiin, johtamiseen ja työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin. Työpaikalla on tärkeä tunnistaa työn haitalliset psykososiaaliset kuormitustekijät ja löytää yhdessä keinoja niiden hallintaan.
Sopimustyönantaja on työnantaja, jolla on TyEL-vakuutussopimus työeläkeyhtiön kanssa. Sopimustyönantajalle TyEL-maksu on edullisempi kuin tilapäiselle työnantajalle ja vakuutusmaksuista saa alennusta asiakashyvityksinä, joten vakuutussopimuksen tekeminen kannattaa. Sopimustyönantaja saa käyttöönsä myös sähköisen asiointipalvelun Varma Asioinnin. Sopimustyönantaja ilmoittaa kaikki työntekijänsä sopimusvakuutukseen, mukaan lukien määräaikaiset työsuhteet.
Jos työntekijöiden kuuden kuukauden palkkasumma on alle voimassa olevan ansiorajan eikä palveluksessa ole työntekijöitä pysyvässä työsuhteessa, sinun ei tarvitse ottaa TyEL-vakuutusta vaan voit toimia tilapäisenä työnantajana. Tilapäisenä työnantaja voit järjestää työntekijän eläketurvan tekemättä työeläkevakuutussopimusta. Työntekijöiden palkat ilmoitetaan kuitenkin tulorekisteriin ja niistä maksetaan TyEL-maksu.
Tavoite-eläkeiäksi kutsutaan ikää, jolloin elinaikakertoimen leikkaus eläkkeen määrään on suunnilleen yhtä suuri kuin lykkäyskorotuksen siihen tuoma korotus.
Työeläkkeen tavoitteena on säilyttää työuran aikana saavutettu kohtuullinen tulotaso myös eläkeaikana. Työeläke kertyy tehdystä työstä ja ansiotuloista. Nykyisen lain mukaan työeläkettä kertyy ansiotyöstä 17 vuoden iästä alkaen ja yrittäjätoiminnasta 18 vuoden iästä alkaen.
Työnantajien ja työntekijöiden sekä yrittäjien maksamia työeläkemaksuja eli TyEL- ja YEL-maksuja käytetään rahoittamaan suomalaisten työeläkkeitä. Työeläkemaksua peritään suhteessa työntekijöille maksettaviin palkkoihin. Eri alojen työeläkemaksujen suuruus ja määräytymisperusteet vaihtelevat eri eläkelakien mukaan. Yrittäjän eläkevakuutusmaksu perustuu yrittäjän vuotuiseen työtuloon.
Työeläkeote
Työeläkeote kertoo, mistä työsuhteista, yrittäjyydestä ja etuuksista sinulle on kertynyt eläkettä ja kuinka paljon.
TyEL:n eli työntekijän eläkelain mukaan vakuutetaan kaikki yksityisen sektorin työntekijät. Yksityisen työnantajan velvollisuus on vakuuttaa TyEL:in mukaan kaikki 17–67-vuotiaat työntekijät, joiden ansiot ylittävät vakuuttamisvelvollisuuden alarajan. Koska vakuuttamisen alaraja on matala, eläketurva kattaa käytännössä kaiken ansiotyöskentelyn.
Työkyky on ihmisen kykyä tehdä työtä ja onnistua myös muuttuvissa tilanteissa. Jotta työkyky säilyy hyvänä, edellyttää se, että yksilön voimavarat ja työ ovat tasapainossa. Työkyky on syklistä eli se vaihtelee. Tulevaisuuden työkyky rakennetaan yhdessä!
Työkykyjohtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista päivittäistä työtä, joka edistää henkilöstön työkykyä. Työkykyjohtaminen sisältää työkyvyttömyysriskien tunnistamista, niiden ennaltaehkäisyä sekä niiden hallintaa erilaisin toimenpitein. Työkykyjohtamisessa on keskeistä johdon sitoutuneisuus, henkilöstön aktiivinen osallistuminen sekä sujuva yhteistyö.
Työkykyriski kuvaa tilannetta, jossa erilaiset oireet ja sairaudet hankaloittavat arjen sujumista ja työn tekemistä. Pitkittyessään työkykyriskit voivat aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa sekä riskin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyysriski kuvaa tilannetta, jossa työntekijällä on riski joutua työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, mistä aiheutuu kustannuksia yritykselle ja työeläkeyhtiölle.
Työkokeilu tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö siirtyy uuteen työhön tai mukautettuun rooliin, jossa työntekoa rajoittavat tekijät on huomioitu. Työkokeilu on yksi ammatillisen kuntoutuksen keino, jolla edistetään työkyvyn palautumista ja ehkäistään sairauspoissaolon pitkittymistä. Työkokeilu voidaan toteuttaa nykyisellä tai uudella työnantajalla.
Työkyvyn varmistaminen tarkoittaa sitä, että työpaikoilla pidetään huoli ihmisten kyvystä työskennellä mahdollisimman hyvin huomioimalla kunkin yksilön työkyky. Yksilön työkyvyn huomioiminen mahdollistaa työkyvyn ylläpitämisen ja ehkäisee työkyvyn heikkenemistä. Työkykyjohtaminen tähtää työkyvyn varmistamiseen.
Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan henkilön sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyttä työkykyä, jonka vuoksi hänen on haastavaa palata työelämään. Työkyvyttömyys voi olla myös osittaista tai tilapäistä ja se voi olla perusteena esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen hakemiselle.
Työkyvyttömyyseläke on tuki, joka turvaa työntekijän toimeentulon pitkäaikaisen sairauden aikana silloin, kun hän ei pysty palaamaan työelämään esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen avulla. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräajaksi myönnettävänä kuntoutustukena tai toistaiseksi myönnettävänä työkyvyttömyyseläkkeenä.
Työn kuormituksella tarkoitetaan työhön liittyviä tekijöitä, jotka aiheuttavat ihmiselle kuormitusta. Työ voi aiheuttaa esimerkiksi fyysistä, psykososiaalista, kognitiivista tai eettistä kuormitusta. Pitkittyessään liiallinen kuormitus voi heikentää työkykyä ja uhata työntekijän terveyttä.
Työn muokkauksella tarkoitetaan työn mukauttamista siten, että työtehtävät soveltuvat työntekijälle ja mahdollistavat työssä jatkamisen terveydellistä tai muista rajoitteista huolimatta. Työn muokkaus voi tarkoittaa työntekijän itsensä tekemiä pieniä muutoksia, työnantajan tuella tehtäviä muutoksia tai muutokset voivat liittyä esimerkiksi kuntoutustoimenpiteisiin. Työpaikalla työn muokkaus voi tarkoittaa esimerkiksi muutoksia työaikajärjestelyissä, työtehtävien rajaamista, töiden uudelleen organisointia tai erilaisten työn tekemistä tukevien apuvälineiden käyttöä.
Työn sujuvuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa työlle asetetut tavoitteet on mahdollista tavoittaa. Työn sujuvuutta edesauttaa kokonaisvaltainen työmäärän ja aikataulun suunnittelu tuottavuuden, turvallisuuden ja tavoitteellisuuden näkökulmista. Työn sujuvuus on yksi työkykyjohtamisen tavoitteista.
Työpaikkakuntoutuksella tarkoitetaan työpaikalla tapahtuvaa kuntoutusta, esimerkiksi työkokeilua tai työhönvalmennusta, jonka tavoitteena on työssä jatkaminen ja työntekijän työkyvylle sopivan työn löytäminen.
YEL-vakuutus tarvitaan silloin, kun työskentelee yrittäjänä. Vakuutus alkaa siitä päivästä, jolloin yrittäjä aloittaa työskentelyn yrityksessä siinä laajuudessa, että vakuuttamisvelvollisuus täyttyy eli työtulo ylittää keskimäärin 715 euroa kuukaudessa. Työnantajalla puolestaan on lakiin perustuva velvollisuus järjestää palveluksessaan olevien henkilöiden eläketurva TyEL-vakuutuksella.
Työeläkkeen vanhuuseläkettä voi hakea oman alimman eläkeiän täyttämisen jälkeen. Eläkkeen saaminen edellyttää työsuhteen päättämistä. Yrittäjä voi jatkaa toimintaansa eläkeaikana, mutta YEL-vakuutus päättyy eläkkeeseen.
Varhaisella tuella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on varmistaa, että työ sujuu ja työn sujumista haittaaviin tekijöihin tartutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sujumista voivat haitata esimerkiksi puutteet osaamisessa, epäselvät tavoitteet, ristiriidat työyhteisössä tai muutos terveydentilassa. Varhaisella tuella estetään ongelmien syveneminen ja pitkittyminen, jotka voivat johtaa työkyvyn heikkenemiseen tai jopa työkyvyttömyyteen.
YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka kerryttää yrittäjälle eläkettä ja johon pohjautuu myös yrittäjän muu sosiaaliturva, kuten sairauspäiväraha ja työttömyysturva. Yrittäjän täytyy ottaa YEL-vakuutus, jos YEL-vakuuttamisvelvollisuuden ehdot täyttyvät. Yrittäjä vastaa itse oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä. YEL-vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta.
Yrittäjän YEL-vakuutuksen työtulo on arvio yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Yrittäjän työtulon tulee vastata vuosipalkkaa, joka pitäisi maksaa samasta työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle kuin yrittäjä itse on. Työeläkeyhtiö vahvistaa työtulon, jonka perusteella YEL-maksut ja eläkekertymä määräytyvät. Yrittäjän työtulo on myös yrittäjän sosiaaliturvan perusta eli esimerkiksi sairauspäiväraha määräytyy työtulon mukaan.
